Siipien rapinaa

saaressa Linnut 2 Comments

Heräsin aamuyöstä pieneen rapinaan. Yöperhonen ikkunalla! Olen hieman vainoharhainen yöperhosten suhteen, en halua nukkua niiden kanssa. Ai miksikö? No, kauan aikaa sitten eräs työkaverini kertoi minulle, että oli ollut vanhempiensa mökillä yötä ja heräsi keskellä yötä siihen tunteeseen, että jotain mönki korvaan. Vanhemmat tarkistivat korvan, mutta mitään ei näkynyt. Aamulla oli pakko lähteä lääkärille, koska tunne siitä, että korvassa oli jotakin, ei  vain lähtenyt pois. Lääkäri tutki ja väänsi korvaa, katseli lampulla, ja totesi, että korvassa ei ole mitään. Sitten lääkäri katsoi vielä kerran, oikein tarkasti ja hihkaisi: “Ei kun hetkinen… Tuolla on kyllä jotain!”. Ja niin lääkäri veti korvasti esiin yöperhosen.

No niin, nyt kun olen kätevästi siirtänyt yöperhoskammon teillekin, niin ymmärrätte miksi minä huojuin istumassa aamuyöstä aivan rättiväsyneenä sängyllä ja yritin nähdä miltä ikkunalta löydän yöperhosen. Nousin jopa tarkistamaan kaikki muutkin asunnon ikkunat, mutta yöperhosta ei näkynyt. Päätin uhmata korvieni kohtaloa ja mennä nukkumaan, vedin peiton korvieni yli.

Aamulla heräsin oikeasti ja kuulin taas siipien rapinaa. Nyt vain tajusin, että yöperhosen siivet eivät ole noin voimakkaat. Ääni kuului viiden minuutin päästä uudestaan ja tajusin, että se tulee Porinmatin hormista. Voi hitsiläinen, joku lintu oli tipahtanut hormiin ja räpisteli siellä hädissään. Tyhjensin tuhkat Porinmatista ja avasin luukun hormista. Jäin pyyhkeen kanssa odottelemaan tepastelisiko pikkulintu hormin mutkasta Porinmattiin. No ei tepastellut. Odottelin vartin verran ja mietin jo, onko pikkulintu vahingoittunut. Jätin luukun hieman raolleen, että tulipesään tulee valoa ja päätin mennä pesemään hampaita. Olin varma, että noin pienestä raosta lintu ei pääse ulos ja saan sen kätevästi pihalle. Ehdin kylppäriin ja laittamaan hammastahnaa hampuharjalle kun makkarista kuului liverrystä. Ehdin juuri nähdä kun lintu lehahti pikkurakosesta kaminan luukusta ulos. Se lensi hädissään makuuhuoneen ikkunaa päin ja jäi räpistelemään ikkunaa vasten etsien ulospääsyä. Avasin toisen puolen ikkunasta, mutta vieläkään se ei löytänyt ulos, joten saalistin pikkuvarpusen pyyhkeeseen ja siirsin ikkunasta ulos. Sinne se lensi, oli varmasti väsynyt monen tunnin hormissa olon jälkeen.

SavedPicture-2014625232224.jpg

Kaikkea sitä Porinmatista löytyykin!

Lokinpoikanen

Kun linnuilla lähdettiin liikkeelle, niin jatketaan niillä myös. Yksi lievästi hölmö lokkiemo teki pesän muutaman metrin päähän meidän laiturista. Purjehdusreissun jälkeen sen ainoa poikanen oli kuoriutunut ja emolokki oli saada sydärin, kun me tulimme kotiin. Jaakko lähti tosiaan Norjaan purhjehtimaan, joten sain itsekseni väistellä jokaikinen aamu ja ilta hurjistunutta lokkia, kun lähdin laiturilta liikenteeseen. Se todella teki uskaliaita lentoja, rääkyi ja yritti osua valkoisella kakkaruiskulla minua päin. Hermothan siinä meni ja uhkailin sitä airolla ja kerroin, että teen siitä paistin, jos tahti ei muutu. No muuttuihan se, lokki alkoi hyökkiä jo venettä kohti, kun minä tulin kotiin.

Päätin vaihtaa strategiaa ja ryhtyä mukavaksi. Juttelin lokille rauhoittavalla äänellä ja kerroin, että en oikeasti syö lokinpoikasia. Yhtenä päivänä jäin laiturille niin kauaksi aikaa, että lokki ei enää jaksanut hyökkiä. Siinä muuten kesti pitkään… Mutta lopulta lokki rauhoittui ja laskeutui veteen tarkkailemaan tilannetta.

Pikkupoikanen oli tällä välin siirtynyt uimaan meidän veneen takana. Käytin heti tilaisuutta hyväkseni ja ehdin saada kuvan äitilokin ja minun kiistan aiheuttajasta.

SavedPicture-2014625232231.jpg

Onhan se nyt söpö!!!

SavedPicture-201476102453.jpg

Pallero uimaretkellä kotinsa (=meidän soutuvene) edustalla.

Tämän jälkeen lokki todella rahoittui, ainakin vähän. Se ei tehnyt enää niin lähelle tulevia superhyökkäyksiä. (Okei, silläkin saattaa olla tekemistä asian kanssa, että lipesin uudesta rauhan periaatteestani ja suihkautin sitä puutarhaletkun vesisuihkulla venettä pestessä. Ehkä se luulee nykyään, että minulla on jotain maagisia vesivoimia…)

Comments 2

  1. Joo, kiitos vaan! Nyt mäkin alan pelkäämään yöperhosia ;D Meillä niitä tosin sanotaan ihan vakituisesti “yökärpäsiksi”, koska mies sattui kerran vahingossa sanomaan niin 😀

    Aikas ihana tuo pieni Lenni Lokinpoikanen. 🙂

  2. Mulla olisi myös tarina hirvikärpäsestä ja korvasta, mutta jätän kertomatta… 😉

    Yökärpäset, aika hauska! On päivä- ja yökärpäset erikseen… 😀

Jätä terveiset saareen!