Sataa, sataa ropisee…

In Uncategorized by saaressa

Lauantai, 4. purjehduspäivä

Nousin viime yönä kahdelta aivan täydelliseen yövuoroon. Ajoimme purjeet virsikirjalla myötätuuleen hyvää vauhtia. Meillä oli apuna parhaillaan yli kahden solmun myötävirta ja niinpä posottelimme yli kahdeksaa solmua kohti Hortaa. Kolmen aikaan myötävirta hyytyi yhteen solmuun, mikä sekin on erittäin hyvä lisä. Heikki meni nukkumaan vähän ennen neljää ja samoihin aikoihin aloin seuraamaan tutkasta ikävännäköisiä pilviä. Vähän neljän jälkeen ne ottivat spurtin ja syöksyivät meidän päälle. Tuuli kääntyi 40 astetta ja alkoi kunnon sade. Pian myös tuuli lakkasi. Jaakko tuli vuoroon ja yritimme luovia tietämme ulos pilvestä. Tuulta oli 2-5 m/s ja se pyöri meidän ympärillä kuin hyrrä. Pari kertaa tuulimittarin viisari teki kokonaisen kierroksen.

Ninan tullessa vuoroon, päätimme nostaa coden. Se on kyllä mielettömän hyvä purje. Tuuli edelleen todella vähän 4-5 m/s ja kun menin nukkumaan, oli vauhti jopa 6 solmua. Jee! Mutta hetken nukuttuani heräsin siihen, että kone lyötiin päälle. Vauhti oli tippunut jälleen kolmen tuntumaan ja välillä ali. Buhuu, kukaan ei haluaisi ajaa koneella.

Kotoa tulevat viestit vahvisti, mitä vähän pelkäsimme. Olimme kahden tuulikaistan välissä, jossa on pläkää ja molemmin puolin tuulta. Nyt kone on taas kiinni ja Heikki & Ville ajavat codella. Kuljemme parhaillaan yli tuulen nopeutta, eli neljää solmua… Navionics näyttää, että tällä menolla olemme Hortassa 35 vuorokauden päästä. Onneksi veneessä on todella paljon tölkkipapuja! 😉

TORSTAIN SPINNU-YLLÄTYS

Torstaina oli aivan täydellinen spinnukeli. Meidän spinnu on todella vanha, se on ollut kahdessa eri kisaveneessä ja lojunut useamman vuoden viimeisimmän omistajan autotallissa. Se sattui olemaan meille juuri sopivan kokoinen. Niinpä meillä oli ensimmäistä kertaa spinnu tässä veneessä, kun lähdimme Atlantin yli marraskuussa. Purjeessa on noin seitsemän teipillä paikattua reikää, mutta se on kestänyt todella hyvin! Spinnu on valkoinen ja siinä tanssii kaksi luurangon tyyppistä hahmoa.

Nostimme spinnun 6-7 m/s tuulessa ja…. Mitä ihmettä!! Katsoin hämmästyneenä purjetta, joka oli saanut täysin uusia kuvioita. Sinisellä luurangolla oli ilmestynyt teipillä aikamoisen isot miehiset muodot ja punainen luuranko näytti tanssivan riemuissaan uuden toteeminsa ympärillä. (Eikä ainoastaan tanssivan…) Oikeastaan spinnu näytti lähinnä aikuisten elokuvien mainokselta. Olin mielessäni aika todella tyytyväinen, että emme lähteneet spinnulla St Georgesista, jossa rannat olivat täynnä katsojia, vaikka se olisi ollut tilanteeseen parempi purje genaakkeri, jota käytimme.

Epäilin ensin tietenkin Ossia ja Villeä spinnuteippareiksi, mutta olin vain osittain oikeassa, sillä syylliset löytyivät edellisestä Atlantin-ylitysmiehistöstä. Ville, Tiksi, Akseli ja Mikko olivat teipanneet purjeen St Lucialla. Olimme kuulemma vielä kävelleet sisään veneeseen, kun purjetta tungettiin hirveällä kiireellä takaisin purjepussiin. ”Tässä vaan vähän tarkistetaan spinnua”, oli mennyt enemmän kuin täydestä. No, tällä purjeella ei ylitetä maalilinjaa Hortassa, sen voin sanoa!

PERJANTAI – UPEA KELI

Perjantaina meillä oli täydellistä purjehdusta. Tuuli 10-14 m/s ja etenimme myötätuuleen mieletöntä vauhtia! Ulkoa kuului aina hihkuntaa, kun ratissa oleva sai aallosta hyvät surffit ja vauhdit. Kaiken lisäksi purjehdimme kohti Hortaa, joten matka edistyi siinäkin mielessä. Aurinko paistoi ja Nina teki mielettömän hyvät nuudelisafkat kovista aalloista huolimatta. Toivottavasti saamme vielä perjantaisia ajokelejä, kun tämä harmaus väistyy!

0