Kryssin jälkeen, on poutasää…

In Uncategorized by saaressa

TIISTAINA, 7. PURJEHDUSPÄIVÄ

Maanantai-iltana ajoimme ulos kylmästä säärintamasta, joka antoi meille kovan kryssituulen. Tuuli tuli pohjoisesta, joten olimme kaksi päivää pitäneet purjehdusasuina offshore-kamoja tai pelastautumispukuja. Jälkimmäiset ovat siitä käteviä, että laidan yli lentävä vesi pysyy vaatteiden ulkopuolella. Kylmästä rintamasta poistuessa, oli kuin joku olisi vääntänyt napista meille eri säätilan. Tuuli kääntyi hetkessä 40 astetta ja 10 minuuttia tämän jälkeen Ville ryntäsi sisään vaihtamaan pelastautumispuvun shortseihin. Muut kevensivät myös pian vaatteita. Kylmä rintama näkyi mahtavan tarkkarajaisena taivaanrannalla.

POHJOISEEN

Tiistai-aamu aukesikin aurinkoisena ja purjehdimme codella myötätuulessa pohjoiseen. Olemme tosiaan valinneet taktiikaksi kiertää tyyni alue pohjoisen kautta, mikä pidentää reittiämme, mutta antaa meille tuulta todennäköisesti melkein koko matkalle Azoreille. Sääennusteet ovat olleet joka päivä erilaisia, minkä vuoksi hyvän reitin löytäminen ei ole aivan itsestään selvää. Onneksi meillä on taktiikka-apu Suomesta! Satelliittiyhteys avataankin 3-4 kertaa päivässä, että saamme uusimmat säätiedot, taktiikka-avut ja kuulumiset.

HUOLTOPÄIVÄ

Tiistai-päivästä muodostui rento huoltopäivä. Ensinnäkin rakastuimme vielä lisää code zero-purjeeseen, joka kuljettaa meitä tuuleen nähden todella hyviä vauhteja! Neljän – viiden metrin tuulissa kuljimme reippaast yli kuutta 110-120 asteen (true) tuulikulmalla! Tosin välillä tuuli on sakannut ja etenemme todella hitaasti. Taidammekin fleetviewerin kuvassa olla ainoa vene, joka on menossa pohjoisnavalle leppoista vauhtia, muut edes näyttävät yrittävän Azoreille!

Kannoimme kaikki märät vaatteet kannelle kuivumaan, samoin kuin salongin kastuneita tyynyjä. Vene näytti aikamoiselta leiriltä, kun joka puolella roikkui purjehdusvaatteita, pyyhkeitä ja petivaatteita. Aivan ensimmäiseksi Heikki kehitti sorvin ja sorvasi meille upeita vaatekoukkuja vanhasta henkarista. Sorvi sisälsi ruuvipenkin, porakoneen, puukon… Voi morjens, en osaa edes selittää, laitan tästä kuvan, kun päästään Hortaan!

Pohjoisen reitillä tarvitsemme genaakkeria, joten päätimme vahvistaa repeytyneen purjeen teippaukset langalla. Ompeluhommat aloitti Heikki ja minä & Nina hoidimme ne päivän aikana loppuun. Ihan hetkeen ei ole käsin tarvinnut ommella mitään, sillä ompelukonetta veneestä ei löydy, vaikka lähes kaikkea täällä onkin. Vielä pari teippausta ja genaakkeri on valmis kevyen tuulen purjehdukseen. Haluan kyllä nähdä sen purjeneulomon ilmeen, joka ottaa genaakkerin vastaan sitten oikeasti korjattavaksi. On kaksi revennyttä kulmaa, spinnuteippejä, roudarinteippiä, harakanvarvasneulosta ja vielä vähän teippiä!

Keulapuomin alavahvikkeen spleissaus oli antanut periksi. Sitten vaan uutta rakentamaan. Ville (tietenkin!) laskettiin spinnun fallin ja varalta lifelinen varassa valjailla Defyrin nokkaan vesirajaan irrottamaan vanha vahvikedyneema mittoja varten ja laittamaan tilalle hetkeksi talja. Manöövereitä varten ei tietenkään lasketa purjeita, ettei vauhti kärsi, joten Ville sai välillä hyviä suihkuja keulakuohuissa. Homma saatiin hoidettua ja Heikki tekee uuden spleissauksen dyneemasta. Kiinnittäminen edellyttää uutta reissua keulan aaltoihin.

Tänään ei ainoastaan huollettu ja siivottu Defyriä, vaan myös itsemme. Oli suihkupäivä… Joudumme vähän pihistelemään vettä, joten suihkupäiviä ei ylitykselle osu kovin montaa. Tosin ei sitä vettä kukaan suihkussa ylimääräistä huvikseen lorottele, sillä se on mielestäni jääkylmää lämminvesivaraajan ollessa rikki. Pliis Horta, tarjoa meille lämmin suihku!

MANÖÖVERIHARJOITTELUA

Tiedättehän kun joku keksii yhtäkkiä, että tehdäänpä joku purjehdusmanööveri ja sitten samantien sukelletaan tekemään sen kummemmin miettimättä? Jep, puhun niistä kerroista, kun olisi ensin vähän pitänyt miettiä mitä tehdään ja kuka tekee mitä, oli sitten kyse rantautumisista, spinnujiipeistä tms. No, purjehdimme codella, kun vauhti ei enää tyydyttänyt taktikkoa, joten päätettiin nostaa spinnu. Jotta vauhti ei tippuisi, spinnu päätettiin nostaa coden taakse ja rullata sitten code pois. Kuulostaa hienolta ja vauhdikkaalta eikö? Meillä on codelle ja spinnulle samat skuuttiköydet, joten spinnulle keksittiin lennosta joku muu skuuttiköysi. Spinnu nostettiin ylös vain huomataksemme, että spinnusukkaan oli unohtunut kiinnittää sukan ylösvetonaru. No niin, spinnu alas ja huomasimme, että rytäkässä siihen oli tullut reikä. Teippiä ja uusi yritys. Tällä kertaa spinnupuomin gaijat olivat aivan sekaisin ja sekoilimme skuuttien ja gaijojen kanssa. Spinnu haukkasi alalaidasta coden rullalaitteeseen ja teimme uuden reiän. Tässä vaiheessa päätettiin laskea spinnu, rullata code sisään ja aloittaa tyhjältä pöydältä uusiksi. Nostettiin spinnu, tällä kertaa nätisti, todettiin trimmaamisen jälkeen, ettei sillä kuljeta yhtä kovaa kuin codella. Laskettiin spinnu, nostettiin code. Eli olimme takaisin alkutilanteessa.

Todella ”vauhdikas” manööveri, jonka aikana vene oli melkolailla parkissa koko ajan. Mutta minusta tuntuu, että keulagastimme Ville taisi arvata kuinka tässä käy. Hän nimittäin osasi osuvasti laittaa gopron kuvaamaan koko manööverin ajaksi… No, onneksi reiät tuli spinnuun, jossa on nyt seitsemän sijaan yhdeksän paikkaa. Rivot luurangot jatkavat tanssiaan paikkauksista huolimatta!

KEINUVA KEITTIÖ LEIPOO

Tänään keinunta oli niin maltillista, että päätin testata, jos pystyisin leipomaan ekaa kertaa ikinä Defyrillä. Teeleivät valmistuisi tarpeeksi vikkelästi uunissa ja resepti oli suurinpiirtein päässä. Mutta mutta… Espanjalaiset jauhot… Vehnäjauho osoittautui aivan talkkunajauhon makuiseksi ja niin hienoksi rakenteeltaan, että sitkosta ei voinut puhuakaan. No, mottoni on, että lähes kaikki uunilämmin on syötävää, jos vain voita ja juustoa on tarpeeksi!

Nina teki taas dinneri-puolen ja söimme tuna-gorma setit riisillä. Törkeän hyvää. Poikkeuksellisesti meillä oli myös jälkkärit, hedelmäsalaattia triple sec l’orange-liköörillä. Kiitos vaan Tiksi liköörin hommaamisesta!

Meillä on ollut siis täydellinen päivä kryssipäivien jälkeen. Ihanan aurinkoista ja mukavan tapahtumarikasta! Vielä kun saimme upean lauman leikkisiä delfiineitä leikkimään veneen ympärille, niin kaikilla oli hymy korvissa, vaikka eteneminen on ollut aika verkkaista. Huomenna on vielä yksi kevyt päivä ja sitten pitäisi ajamaan pari päivää myötätuulirallia!

0