Loppukiri

saaressa Uncategorized 2 Comments

TIISTAI, 14. PURJEHDUSPÄIVÄ

Olemme lähestymässä Azoreita ja tekemässä hienoa loppukiriä vähissä tuulissa. Voiko mikään olla jännittävämpää kuin tuulen metsästys ja nopeuksien vertailu ruotsalaiseen Euphoriaan? No, täytyy sanoa, että vähän tuli hiki, eikä se johtunut siitä, että saimme taas tuulesta kiinni.

Meillä oli nimittäin sellainen valas-safari, että oksat pois. Täällä on ollut todella paljon valaita ja esimerkiksi viime yönä kuulimme veneen vierestä omituisen murtuvan aallon äänen. Vaan se ei ollut murtuva aalto ja kohta näimme valaan suihkuttavan vettä meidän vieressä. Se lähti samantien pois, olimme ehkä häirinneet sen unia.

Nyt, kirkkaassa päivänvalossa, näimme veneen sivussa kaksi tai kolme valasta. Nämä olivat isoja. Yksi niistä lähti uimaan veneen kanssa samaan suuntaan noin 20 metrin päässä. Valaalla oli mittaa saman verran kuin Defyrillä. Me painamme 10 tonnia ja se valas painaakin sitten jonkin verran enemmän. Lopulta valaalle ei enää riittänyt uiminen meidän vieressämme. Luulimme, että se ui pois päin, kun yhtäkkiä veneen alta ilmestyi valkoinen hahmo, valaan sukeltaessa vatsaa näyttäen veneen alta sen vierelle. Se sukelteli muutamia kertoja veneen alta poikittain ja päätti sitten koittaa delfiini-temppua. Seurasimme kaikki silmä tarkkana valaan edesottamuksia ja kamerat rullasivat. Liiveihin meni nopeasti lifelinet kiinni, jos vaikka valas päättäisi tömäyttää vähän venettä. Muistutin myös nopeasti missä on pelastusveneet, grabbagit ja puukko pelastusveneen liinan irrotukseen. En ollut aivan varma vitsailinko, oli silti pakko muistuttaa, jos jotain sattuisi.

Valas lähestyi meitä takaa vasemmalta, sukelsi ja näytti meille selkäänsä muutaman metrin päässä veneen vierestä. Sen jälkeen se sukelsi veneen keulan alle kölin eteen. Hetken näytti siltä, että me todella tulemme törmäämään! Mutta valas osasi taitavasti arvioida oman liikkeensä ja se sukelsi sulavasti veneen toiselle puolelle. Siellä se teki vielä muutaman esiintymisen ja lähti sitten pois.

Huh! Jaakko oli juuri sopivasti lukenut eilen Yachting Worldista valas-tarinoita, joissa oli törmätty valaaseen (vene upposi 45 minuuttia tämän jälkeen), orca jahtaamassa moottorivenettä ja yhdessä valas oli hypännyt sitloodaan. Onneksi tämä valas ei näyttänyt hyppykykyjään! Pari vuotta sitten ARC:ssä joku oli myös törmännyt valaaseen ja seurauksena oli pelastuslauttaan siirtyminen. Luulen, että nämä törmäykset tapahtuu pääasiassa nukkuvan valaan kanssa kovemmissa vauhdeissa, joten periaatteessa fiilis oli, että ei pitäisi olla hätää. Kuvia ja videoita seuraa, kun päästään nettiin!

JA SE KISA

Oh, niin meillä on tämä kisakin menossa… Pieni tilannekatsaus rallysta. Olemme edenneet todella hyvin kohti Azoreita ja koko eilisen päivän purjehtineet fliitin parhaita vauhteja. Olemme myös saavuttaneet ruotsalaista Euphoriaa. (Ovatkohan he muuten yhtään tietoisia meidän välisestä kisasta? Uivat vaan ja nautiskelevat reissusta, kun me täällä yritämme täysillä purjehtia heidän ohitseen…) Meillä on ollut heitä paremmat tuulet viime yöhön asti. Mutta uskon, että heillä on paremmat purjeet. Meillä ei ole enää spinnua ja genaakkeri on käsin korjattu.

Olemme kehittäneet mitä hienoimpia purjevirityksiä, jotta saisimme olemattomasta tuulesta kaiken irti. Aamulla purjehdimme taas hetken lohikäärmeeksi nimetyllä code-virsarilla, mutta hökötystä kehitettiin vielä lisää. Nyt mukana oli myös genua, joka avattiin spiirapuomilla ison taakse. Etenimme 3,5 solmua kohti Azoreita tällä purjelaivavirityksellä. Olemme joutuneet myös moottoroimaan hetkisen, jonka aikana taktikko seisoi tähyilemässä merelle ja käski ajaa aina mielenkiintoisten pilvien alle, jos vaikka löytyisi tuulta. Nyt etenemme taas purjeilla.

Aamulla saamamme viestin mukaan yksi jos toinenkin vene on kyllästynyt lillumiseen ja lyöneet moottorin päälle (vauhdeista päätellen). Unconditional on pysähtynyt ilmeisesti tankkaamaan saarille ennen Hortaa. Suomalaiseen tyyliin täältä tullaan itsepäisesti purjehtimalla, vaikka se tarkoittaisi kaikkien purjeiden käyttöä yhtä aikaa. Tavoitteena on kuitenkin saapua Hortaan ennen kuin muut veneet jatkavat sieltä Angra de Heroismoon maanantaina! No ei, kyllä me varmaan olemme perillä keskiviikko-yönä tai aamulla.

Comments 2

  1. Kyllä Annika tämä oli niin jännittävää lukemista, onneksi valas sukelsi rauhallisesti pois.
    Kaikkea hyvää teille toivottaen.
    Terveisin
    Margareta

    1. Post
      Author

Jätä terveiset saareen!