Hedelmäpuutarha ja kuinka joskus lähtee lapasesta

saaressa Piha, Puutarha 8 Comments

No kyllä nyt omenapuu pitää saaressa olla! Ilmoitin Jaakolle, että ostan omenapuun. Tai siis kaksi, koska omenapuu tarvitsee aina kaverin sadon tekemiseen.

Tähän minä istuttaisin muutaman pari hedelmäpuuta. Vadelmat vain pois ja takana oleva luumukin pääsee hengittämään ja seurakseen muutaman kaverin.

Tähän minä istuttaisin pari hedelmäpuuta. Vadelmat vain pois ja takana oleva luumukin pääsee hengittämään ja seurakseen muutaman kaverin.

PUUTARHAPÄIVÄT

Lähdimme ystäväni Tiinan kanssa Marketanpuiston puutarhapäiville. Tiina katseli kivikkokasveja sekä inspiraatiota puutarhaan. Minä katselin omenapuita (ja kahvilan korvapuusteja). Hedelmäpuut olivat alennuksessa, joten laskeskelin, että on suorastaan kannattavaa ostaa useampi. Kolme omenapuuta sekä luumupuun. Puutarhapäivien päätteeksi pakkasin neljä puuta Fiatiin ja istuin etupenkillä lehtien lomassa tekstailemassa Jaakolle. Kun ystäväni oli startannut auton ja lähtenyt ajamaan, minuun iski puuhinku. Juoksin äkkiä takaisin myymälään ja ostin vielä kaksi päärynäpuuta. No niin puita oli nyt sitten kuusi, eikä kaksi.

Villivadelmat on parturoitu ja mallasin astiataimia erilaisiin järjestyksiin. Välissä raahasin aina Jaakon antamaan "mielipiteitään" ja jos ne olivat vääränlaisia (lähinnä koskien puiden sijaintia), selitin että hän ei tajua hedelmäpuista mitään.

Villivadelmat on parturoitu ja mallasin astiataimia erilaisiin järjestyksiin. Välissä raahasin aina Jaakon antamaan “mielipiteitään” ja jos ne olivat vääränlaisia (lähinnä koskien puiden sijaintia), selitin että hän ei tajua hedelmäpuista mitään.

Pikkukoiraa ei meidän puutarhakinastelut kiinnosta, kunhan herneenpalkoja olisi sopivasti tarjolla, kaikki olisi hyvin.

Pikkukoiraa ei meidän puutarhakinastelut kiinnosta, kunhan herneenpalkoja on sopivasti tarjolla, on kaikki hyvin.

LÖYTÖJÄ BAUHAUSISTA

Olin lähdössä pikkukoiran kanssa koiranäyttelyyn eräänä lauantai-aamuna ja päätin menomatkalla hakea Bauhausista multaa uusia puitani varten. Ai mitä näenkään, poistotori!! Torin ohi ajaessani ehdin nähdä, että myyntilavalla oli puita ja pensaita. Parkkeerasin nopeasti ja ihan vain vähän päätin vilkaista mitähän sieltä löytyy… Tuloksena kolme omenapuuta ja 10 tyrnimarjapensasta. En voinut olla ostamatta noita puita, ne maksoivat kolme euroa kappale! Sen verran järkeä oli kuitenkin päässä, että annoin kaksi koirani kasvattajalle. Nyt niitä uusia puita oli sitten seisemän.

MAAKUNTAMATKAILUA

Vielä senkään jälkeen, kun kaksi omenapuuta oli muuttunut seitsemäksi hedelmäpuuksi, Jaakko ei tajunnut mitä tapahtuu. Sattui nimittäin niin, että olimme Raumalla ja Prisman pihassa oli iso kyltti “Pihapuut ja -pensaat -50%”. Minä katsoin Jaakkoa mahdollisimman viattomasti ja kysyin, että voisimmeko käydä katsomassa, jos siellä olisi jotakin “järkevää”. Lopputuloksena survoimme autoon omenapuun ja kaksi kirsikkapuuta. Ajelimme tutuksi tulleessa viherautossa kohti kotia muutaman tunnin ajomatkan.

LOPPUTULOS

Jos joku pysyi laskuissa, niin minulla on nyt 11 hedelmäpuuta. Viisi omenaa (Punakaneli x 2, Huvitus, Mio ja Moskovan päärynäomena), kaksi luumua (Sinikka ja Victoria), kaksi päärynää (Pepi ja Aune) kaksi kirsikkaa (Suklaakirsikka ja Latvian matala). Osaan puiden lajit ulkoa ja joka kerta, kun näen Victorian, mietin että pitääkö hän Sinikka-luumukaveriaan tosi maalaisena. Ja mitä enemmän olen opiskellut netistä hedelmäpuista, sen paremmin olen ymmärtänyt minkälaisia omenapuita pitäisi olla. Esimerkiksi minulla ei ole YHTÄÄN talviomenaa! Niin ja olen juuri saanut selville, että myös persikkapuu voi kasvaa Suomessa!

ISTUTUS

Ehkä olisin harkinnut puiden määrää hieman, jos olisin sisäistänyt kaivuutyön määrän etukäteen. Ensin jaksoin kaivaa puille huiman isot kuopat ja laittaa pieteetillä Kekkilää. Loppua kohden kuopat pieneni ja Kekkilän määrä väheni. Sitä sai nimittäin raahata todella antaumuksella Busterilla saareen. Kaivaessa huomasin tuntevani sympatiaa ojankaivajia kohtaan (silloin kun se oli lapiotouhua), kivisen maan kaivaminen kävi urheilusta!

Oikeasti minulta loppui jo istutuspaikatkin. Kirsikat ja Moskovan päärynäomenat yritin kaivaa maahan, kun lapio osui kallioon. Ihan sama mihin kaivoi, tuli 15 sentin kuluttua vastaan kallio. Niinpä rakensin niille hillittömät keot, sillä muualla oli sitten jo aivan liian vähän valoa. Kun tuli noita puita vähän enemmän kuin aluksi ajattelin. Todella tyylikkään näköistä, may I say! (Eli ei ole.)

No, nyt tuli panostettua määrään. Ehkä joku näistä puista selviää myyrien hampaista!

Meillä on paljon myyriä ja tontilla olleet omenapuut on myyrä syönyt aina pois. Laitoin istutuksen yhteydessä juuripaakun ympärille myyräverkon noin 30 sentin syvyyteen.

Meillä on paljon myyriä ja tontilla olleet omenapuut on myyrä syönyt aina pois. Laitoin istutuksen yhteydessä juuripaakun ympärille myyräverkon noin 30 sentin syvyyteen. Taustalla syreenipensasta, jota raivasin puiden tieltä pois ja katteena hyvän tuoksuista syreenihaketta.

Comments 8

  1. Aivan mahtava bloggaus! Nauroin aivan kippurassa, osittain kai siksi, että minulle voisi juuri käydä samalla tavalla. Istutuksen suhteen on jo monesti käynytkin kuvaamallasi tavalla. Täälläkin kasvaa erilaisia kasveja jännissä kasoissa, jonka juurille olen nyt kasannut lehtiä. Toivon kai, että ne talven aikana maatuvat siihen.

    1. Post
      Author

      Haha, hyvä että muutkin nauraa tälle! Se on kumma fiilis, joka valtaa, kun on puutarhakaupassa, ihan tajuttomasti liikaa puita ja pensaita. Pakko saada!! 😀

      Minulla on sama taktiikka, että aion laittaa lehtiä, merilevää ja vähän mutaa merestä tuohon puiden juurille. Ehkä ne sitten maatuu ennen kuin juuret ehtivät niihin asti…

  2. Ihana postaus! Ja niin tuttua tuo lapasesta lähteminen! =D
    Meillä on pieni piha, josta on istutuspaikat jo loppuneet, sillä puita ja pensaita alkaa olla jo melkoinen määrä tungettuna pihapläntillemme ja jos jossain vielä tilaa olisikin, niin kalliohan se iloisesti niissä kohdissa kolahtaa lapioon, huoh. Pitääköhän seuraavaksi alkaa kaivamaan vanhimpia pensaita tai puita pois uusien tieltä? Ei kai sentään….hmmmm….tätä pitää vielä miettiä ja ehkäpä piipahtaa ihan vaan pikaisesti taimitarhalla 😉
    Teillä tuota lääniä sen sijaan riittää, joten mielenkiinnolla odotan millainen puutarha sinne vielä loppujen lopuksi kehkeytyykään. Toivotaan että myyräverkot ajavat asiansa ja taimet talvehtivat onnistuneesti 🙂

    1. Post
      Author

      Miten olisi pilariomenapuut? Ne vievät vähän tilaa ja ovat hauskan näköisiä, mahtuisiko niitä vielä pihallenne? 😉

      Minulla tuli myös kallio vastaan kahden viimeisen puun kohdalla 15 sentin jälkeen. Siksi laitoin niille valtavan keon. Saa nähdä kylmettyykö juuret keossa, kun ne eivät ole maan alla. No, kaikkea pitää kokeilla!

  3. Huomenta täällä on aikainen pimeä aamu.

    Minulla on usko että puut onnistuvat, kun katsoo
    valokuvien taustalla olevia puita, ne viihtyvät.
    Täällä oli omenapuu jonka nimi oli Lobo,
    minusta todella hyvämakuinen, sitä ei enää käytetä niin paljon,
    koska se sai helposti sairauksia.
    Syövätkö saksanhirvet omenapuita?
    Joku kilisevä riipustin olisi ehkä hyvä idea.

    Pidän peukkoja teidän hedelmäpuille.
    Hyvää viikonloppua teille.
    Terveisin Margareta

    1. Post
      Author

      Kiitos peukutuksista! Ensi keväänä nähdään kuinka puut ovat lähteneet liikkeelle. Luulen, että yksi niistä ehti kuivua liikaa ennen istutusta ja sen kohdalla ennuste on huono. Mutta muut pysyvät toivottavasti hengissä!

  4. Senkin sarjapuutarhaaja! 😀 Hauskaa että jollain toisellakin lähtee joskus vähän lapasesta.

    1. Post
      Author

      Sarjapuutarhaaja, mikä termi!! 😀 😀 Joo, on hauska välillä nauraa itselleen, kun huomaa, että homma on lähdössä laukalle…

Jätä terveiset saareen!