Matalan veden aika

In Arki saaressa by saaressa

Kun vesi on taas noussut, ehdin kirjoittaa siitä kun se oli matalalla. Mutta sellaista se on, ihan ei pysy kaiken perässä, mitä ympärillä tapahtuu. Ensin vesi laski 30 senttiä ja tuntui, että meri on alhaalla. Sitten se laski toiset 30 senttiä ja voi sanoa, että maata oli näkyvissä! Näin alhaalla vesi ei ole vielä käynyt sinä aika, kun me olemme olleet saaressa. Helsingissä vesi on ollut alimmillaan -93 cm ja sitä ennätystä ei tarvitse hakea edes kovin kaukaa, tämä tapahtui vuonna 2010. Siinä vaiheessa ponttonilaiturimme makaisi tukevasti meren pohjassa.

Minne vesi katosi! Tämä alue on normaalisti täysin veden peitossa ja ranta alkaa vasta kallioilta, joita ei kuvassa edes näy.

Minne vesi katosi! Tämä alue on normaalisti täysin veden peitossa ja ranta alkaa vasta kallioilta, joita ei kuvassa edes näy.

Punaisen ja valkoisen kallion raja näyttää normaalin vedenkorkeuden.

Punaisen ja valkoisen kallion raja näyttää normaalin vedenkorkeuden.

Yökuva pikkusaaresta. Rannassa näkyy veden raja.

Yökuva pikkusaaresta. Rannassa näkyy veden raja.

Öinen kiviaita näkyy ihan peruskiviä myöten, kun vesi on paennut.

Öinen kiviaita näkyy ihan peruskiviä myöten, kun vesi on paennut.

 

MATALAN VEDEN PUUHAA

Olemme päättäneet vahvistaa takapihan rannalla olevaa kiviaitaa. Idea syntyi rakennuskuopan kaivamisesta; johonkin ne kivet piti saada. Yhtenä päivänä Jaakko keksi loistoidean. Hän hakisi rantakiviä kauhakuormaajalla aitaa varten! Olin vähän epäileväinen asian suhteen ja näin mielessäni vain rantamutaan juuttuneen koneen. Olin väärässä. Matala vesi oli kestänyt niin pitkään, että lähellä rantaa oleva muta oli suht kovaa. Muutama kivi haettiin aitaa koristamaan.

Kas noin ja pikkukurvi rantamutaan!

Kas noin ja pikkukurvi rantamutaan!

Ja siitä kivi matkaan.

Ja siitä kivi matkaan.

Minä ja Sompa keräsimme rantaan ajautunutta kuivunutta rakkolevää kasvilaatikoita varten. Rakkolevä toimii loistavana lannoitteena.

Minä ja Sompa keräsimme rantaan ajautunutta kuivunutta rakkolevää kasvilaatikoita varten. Rakkolevä toimii loistavana lannoitteena.

Alan rakastaa tätä konetta... Jaakko kävi kaappaamassa mutaa uutta kurpitsamaatani varten!

Alan rakastaa tätä konetta… Jaakko kävi kaappaamassa mutaa uutta kurpitsamaatani varten!

Viime viikonloppuna alkoi satamaan, mutta tunti ennen sitä Jaakko ehti hakea kaksi kauhallista rantamutaa uutta kasvimaavaltausta varten. Pikkualueelle tulee maisseja, kurpitsaa ja papuja. Keväällä mutaa lapioitiin joko kottikärryyn tai mönkkärin kyytiin, joten tämä oli mieletön helpotus. Suit sait minulla oli mukavasti ravintorikasta (okei ja vähän pahan hajuista) merenpohjaa käytössä. Käytännössä siinä on rantaveteen lahonneita (tai hajusta päätellen ehkä mädäntyneitä) kasvinosia ja hiekkaa. Siihen päälle multaa ja ensi syksynä juhlitaan vähän isompaa maissisatoa, jos kesä suostuu olemaan lämmin!

Emme olleet ainoita, jotka keksivät tekemistä matalalla vedellä. Yksi lauantai palasin kotiin ja laiturilla odotti erikoislaitteet ja sammakkomies. Santtu oli aikaisemmalla käynnillä ottanut veneellä vähän kosketusta meidän laituripainona toimivaan sementtijärkäleeseen. Tästä suivaantuneena hän päätti tulla tiputtamaan kiveä matalammalle. Kuulosti hienolta, koska olemme itsekin ajaneet siihen pikkupurjeveneen nostokölillä kosketusta… Mutta mitenkäs tällainen homma tehdään?

TÄmä häkkyrä nappasi vettä merestä ja sammakkomies-Santtu hääräsi kiven luona. Hän ampui kiven alle vettä kovalla paineella ja sai kun saikin kiven uppoamaan. Kaikenlaista!

TÄmä häkkyrä nappasi vettä merestä ja sammakkomies-Santtu hääräsi kiven luona. Hän ampui kiven alle vettä kovalla paineella ja sai kun saikin kiven uppoamaan. Kaikenlaista!

 
 


SEURAA SAARIELÄMÄÄ:

Facebook

Instagram

Bloglovin

Jaa facebookissa

0