Husky on ollut syyshuollossa Tampereen Yamaha Centerissä (meidän Husky on sieltä kotoisin) ja viikonloppuna saimme sen takaisin. Tämä oli erityisen jännittävää, sillä Husky palasi takaisin Webaston kanssa!
Alunperinhän minä sanoin Jaakolle, että tämä on avovene ja Webastoa ei sellaiseen kuulu laittaa. Mielen muuttumiseen tarvittiin vain yksi alkusyksyn ajokerta sekä huuruiset ikkunat, joiden vuoksi jouduimme ajamaan ilman kuomua. Siitähän seurasi jäätyminen ja Webaston tilaus. Ja vielä sellaisen, jossa on etäohjainyksikkö. Unelmoin siis siitä, että kun joulukuussa ennen jäiden tuloa lähden töistä pakkasella kotiin, voin lämmittää veneen valmiiksi appilla. Joku voisi sanoa, että tämä on aivan tarpeetonta, mutta minä vain tykkään lämmöstä ja veneily Suomessa on lämmintä kiltisti arvioituna ehkä kolme kuukautta vuodessa. Loput kuusi ei sitä ainakaan ole.
Kulkusilta meressä
Kun pulkka saatiin veteen, piti sitä heti lähteä testaamaan. Päätimme ajella päivän harmaassa kelissä Kauppatorille ja hakea sieltä kahvit ja ajella sitten hiljalleen takaisin. Jätkäsaaren ja Pihlajasaaren välissä Jaakko huomasi meressä kelluvan jotain. Siellä näytti olevan jonkun noin nelimetrinen kulkusilta. Se on vilkas paikka näin syksylläkin ja tekisi taatusti rumaa jälkeä, jos siihen kalauttaisi veneellä kovalla vauhdilla. Hinaukseenhan se oli otettava…
Jaakko soitti kaverilleen meripelastuksesta ja sovimme, että kulkusilta viedään Pihlajasaareen laiturille.
Edustava kuva Jaakosta laittamassa hinausköyttä kulkusiltaan samalla, kun minä ohjailin venettä lämpimässä sisätilassa. Tässä ei mennyt hommat ihan tasan kastumisen ja kylmyyden kannalta!
Rekkulat eivät paljon piitanneet meidän jutuista. Ne olivat parkkeeranneet Huskyn penkille odottamaan rantautumista.
Herkkuja kauppatorilta
Kun kulkusilta oli hoidettu alta pois, pääsimme retken varsinaiseen syyhyn, eli hyvien pullien hakureissulle. Parkkeerasimme veneen Kauppatorille yhdellä venehistoriamme huonoimmista rantautumisista. Jaakko laittoi takaköyttä ja minä olin keulassa valmiina rantautumaan (Huom. Koirat eivät osaa vielä ajaa venettä). Oli tuhannen taalan paikka joko onnistua tai mokata vielä pahemmin. Vene meni siinä vanhoilla vauhdeilla kuitenkin melko lähelle laituria ja aprikoin, että uskaltaisiko hypätä. Enpä sitten uskaltanut, sillä vauhti loppui ja sivutuuli painoi veneen vauhdilla laiturin ohi. Olisin siis voinut joka tehdä rantautumisesta vielä reteämmän tippumalla mereen tai vaihtoehtoisesti pelastaa sen laskeutumalla laiturille ja esittää, että kaikki meni ihan just niinku pitikin. No, onneksi on syksy ja laituriparlamenttia ei näin ollen näkynyt. Koska kaikkein pahinta olisi, jos joku näkisi! (Eli ei ole, kaikki kai joskus mokaa.)
Googlen pahulainen väitti, että Kauppahalli olisi auki sunnuntaisin, mutta siellä nyimme ripaa ihan turhaan. Niinpä pullat päätettiin hakea Cafe Engelistä. Uskomatonta kyllä, sieltä oli pullat loppu! Kakut kuitenkin lohduttivat mieltä ja saimme myös syyn tehdä uuden pullanhakureissun joku kerta Kauppahallin ollessa auki.
Siinä se paatti nyt kuitenkin koreilee!
Hymy on yhtä mairea kuin porkkanakakku hyvä!
Jotenkin Sompa ja Pipokin hylkäsivät petipaikkansa ja päätyivät kakkujen liepeille…
Kaikki tarpeellinen helposti kuskin ulottuvilla.
Ulkona satoi jo vähän räntääkin, sisällä pöhisi lämpö ja tuoksui kermakaakao. Aika jees!
Lämpöä neljästä pisteestä
Halusimme Webaston räppänät sekä kuskille että kartturille. TG:ssä lämpöä puhallettiin vain kuskille ja koskaan ei ole ajovuoro ollut siinä veneessä ihan niin suosittu kuin kylmillä keleillä! Nyt Webasto puhaltaa molempiin etuikkunoihin ja lisäksi sekä kuskin että kartturin jalkoihin.
Keli oli kosteuden puolesta aika haastava. Ajelimme kotiinpäin vesisateessa tuulilasinpyyhkimet viuhuen. Kun jalkoihin puhaltavat räppänät laittoi kiinni, niin ikkunapuhaltimet alkoivat töhöttämään vielä kovemmin lämmintä ilmaa ja myöskin keski-ikkuna aukesi.
Kuskin puolen räppänä on vähen alempana ja kartturilla se on hanskalokeron alapuolella.
Tämä kulkee dieselillä, mikä on sinällään kätevää. Ei tarvitse erikseen metsästää valopetrolia.
Webaston säädin on hanskalokerossa.
Ensimmäinen Webasto-reissu oli siis positiivinen kokemus. Lisää raporttia tulee varmasti vähän syksyisemmiltäkin venereissuilta!
SEURAA SAARIELÄMÄÄ:
Jaa facebookissa