Päiväpurjehdus Tallinnasta Hankoon

In Arki saaressa by saaressa

Suunnitelma oli selkeä. Jaakko purjehtisi työkavereiden kanssa Defyrin perjantaina firman virkistyspäivillä Tallinnaan ja lauantaina takaisin. Mukana oli toinenkin purjevene ja suunnitelma näytti säitä myöten aivan mahtavalta. Kun päivä alkoi lähestyä, huomattiin, että yhä useampi työkaveri haluaakin palata nopsemmin laivalla kotiin lauantain viettoon. Tehtiin uusi pläni. Jaakko palaa myös laivalla kotiin ja siirtomiehistö, eli isä, minä ja Anne purjehdimme Defyrin suoraan Tallinnasta Hankoon! Suunnitelma oli aivan loistava, sillä Defyr piti saada Kaskisiin juhannukseksi ja tämä ohitus säästäisi mukavasti aikaa.

Oi passi, missä lienet!

Kun isä purjehti torstaina HSK:n satamaan, kävimme ottamassa köydet vastaan ja siirryimme Blue Peteriin syömään. Siinä lohikeiton lomassa tuli puheeksi passi. No, eihän isällä ollut sitä mukana. Kun hän oli lähtenyt purjehtimaan venettä Helsinkiin, niin suunnitelma ei ollut vielä siirtyä Tallinnaan. Onneksi oli aikaa. Matkahuollolla passin ehtisi toimittaa Pohjanmaalta pääkaupunkiin.

Laitoinkin sitten viestin Annelle, että onhan sinulla passi mukana? Hän tiesi kyllä Tallinnasta, mutta passi puuttui työmatkalle Helsinkiin saapuneelta Anneltakin. No, onneksi passi piti hakea vain Tampereelta. Sinne tuli ylimääräinen junakeikka perjantaille.

Homma eteni siis kuin rasvattu. Paitsi sitten kun matkahuollon express-pakettia ei saapunut perille. Kukaan matkahuollossa ei tuntunut tietävän missä se on. Porissa (jossa sitä ei olisi pitänyt ottaa edes bussista ulos) vai sittenkin Kampissa. Viimeinen oljenkorsi oli rekkakyyti Porista Helsinkiin, jossa passi luvattiin lähettää Kamppiin. Se olisi perillä yhdeltä yöllä, kuusi tuntia ennen laivan lähtöä. Yöllä tulikin soitto, mutta passia ei löytynyt. Jouduimme tekemään suunnitelmiin vielä yhden muutoksen.

Laitoin Jaakolle yöllä tekstarin, että vaihdetaan vielä rooleja. Hän pääsi purjehtimaan Hankoon ja isä joutui koiravahdiksi kotiin. Isä tulisi sitten meidän autolla Hankoon ja vaihtaisimme menopelejä.

Ripeä lähtö ja tuulta purjeisiin

Sääennusteet näyttivät päivä päivältä kevyempiä tuulia ja upean aurinkoista säätä. Olin pari viikkoa aikaisemmin pelotellut Annen siitä, että merellä olisi jääkylmä ja hänellä olikin todella hyvät varusteet purevan tuulista säätä varten. Sitä kassia ei tarvinnut avata kertaakaan reissun aikana!

20180616_105022_Purjehdus_Meri_Tallinna_Hanko_Jaakko_Omakuva_AnneVene oli keskustan satamassa, mikä oli todella kätevää. Kävely Tallinkilta veneelle oli lyhyt. Sadama Turgissa kävimme ostamassa päivän eväät ja lähdimme samantien matkaan.

20180616_105427_Purjehdus_Meri_Tallinna_Hanko_Jaakko_Omakuva_AnneOikeanpuoleisella tulimme ja vasemmanpuoleisella lähdimme! Ehdimme satama-altaasta ulos ennen kuin Tallink lähti uudestaan matkaan.

20180616_125325_Purjehdus_Meri_Tallinna_Hanko_Jaakko_Omakuva_AnneAlkumatkasta saimme purjehtia parikin tuntia! Tuuli oli aika vienoa, mutta etenimme mukavasti yli 6-7 solmua.

20180616_131655_Purjehdus_Meri_Tallinna_Hanko_Jaakko_Omakuva_AnneAnne on toista kertaa purjeveneessä ja halusi oppia kaiken. Keli oli erittäin passeli ajoharjoitteluun!

Tuuli tyyntyy

Harmi kyllä ennusteet pitivät paikkansa ja tuuli alkoi tyyntyä. Jaakkokin heräsi näihin aikoihin (hänet oli päästetty alkumatkasta nukkumaan) ja aloimme harkita genaakkerin nostoa.

20180616_145313_Purjehdus_Meri_Tallinna_Hanko_Jaakko_Omakuva_AnnePurje löytyi, mutta skuuttiköysiä sai etsiä ihan huolella sitloodan syvistä laatikoista. Samalla tuuli vain laski ja lopulta totesimme, että ei maksa vaivaa. Volvo Penta pörisemään.

20180616_150046_Purjehdus_Meri_Tallinna_Hanko_Jaakko_Omakuva_AnneNäkyykö tuulia?

20180616_154437_Purjehdus_Meri_Tallinna_Hanko_Jaakko_Omakuva_AnneTuulten sijaan näkyi paljon rahtialuksia.

Jos ei tuule, kannattaa syödä! Sadama Turgista ostetut pasta- ja nuudeliannokset lämmitettiin ja meni siinä muutakin suolaista sekä makeaa.

Lähes koko matkan pärjäsi t-paidalla ja leggingseillä.

20180616_151747_Purjehdus_Meri_Tallinna_Hanko_Jaakko_Omakuva_Anne.jpgMutta niin lämmin minulla ei ollut kuin Annella ja Jaakolla. He kävivät UIMASSA! Kuulemma tyynellä kelillä kuuluu uida. I don’t think so, mutta kaksi kertaa nämä rohkelikot kävivät vedessä. Toisella kerralla ei ollut kuulemma edes kylmää. En usko sitäkään!

20180616_161853_Purjehdus_Meri_Tallinna_Hanko_Jaakko_Omakuva_AnneNäimme matkalla sataman jälkeen vain yhden veneen meidän lisäksi.

20180616_162716_Purjehdus_Meri_Tallinna_Hanko_Jaakko_Omakuva_AnneGenaakkeri ehdittiin viedä nokkaan asti, mutta lopulta keulassa päästiin nostohommien sijaan vain lekottelemaan.

20180616_163051_Purjehdus_Meri_Tallinna_Hanko_Jaakko_Omakuva_Anne-2Näyttää siltä, että veteen alkaa jo kertyä levää. Tosin veikkasimme tätä myös männyn siitepölyksi. Eikö nyt ole vielä liian kylmä vesi levälle?

Olisi ollut ihanaa purjehtia pidempi pätkä, mutta toisaalta sää oli niin hieno, että tämäkin kelpasi!

Hankoon!

Hankoa lähestyttäessä koitimme vielä kerran purjehtia. Tuuli nousi noin 4 metriin ja tuuli suoraan nokkaan. No, se tarkoitti, että suunta jouduttiin ottamaan aivan muualle kuin Hangon sisäänmenoreitille, eikä vauhtikaan päätä huimannut. Tällä vauhdilla myöhästyisimme reilusti treffeiltä isän kanssa ja hetken purjehduksen jälkeen päätimme luovuttaa. Mutta ensin Anne sai ajaa elämänsä ensimmäisen vendan. Se meni lempeässä tuulessa todella hyvin ja venekin meni ihan oikeaan suuntaan. Annesta tuleen vielä hyvä purjehtija!

20180616_200742_Purjehdus_Meri_Tallinna_Hanko_Jaakko_Omakuva_AnneTässä joutui jo laittamaan vaatetta! Tähyilin Hangon sisääntulon keppejä, jotka näkyivät vähän huonosti, sillä ne olivat suoraan kirkaassa auringon sillassa.

20180616_211758_Purjehdus_Meri_Tallinna_Hanko_Jaakko_Omakuva_AnnePerillä! Isä ja koirat tulivat juuri, kun saimme veneen kiinni laituriin. Olimme varanneet paikan ja kertoneet, että tulemme vasta 21-2200 aikoihin. Satamassa riitti tilaa, mutta oli mukava tietää, että paikka odottaa varmasti myöhäänkin saapuvaa.

20180616_230429_Purjehdus_Meri_Tallinna_Hanko_Jaakko_Omakuva_AnneSataman kauniit värit.

Lähdimme syömään ja onneksi Classic Pizzan keittiö oli vielä auki. Katselimme kauniin Olga-purjealuksen lipumista vaaleanpunaiseksi värjäytyvään satamaan. Pizzat olivat taivaallisia! Valitsimme neljä ja jaoimme kaikki. Minulla ja isällä ei ollut muka nälkä kuin puolikkaan pizzan verran, mutta ei siitä sitten jäänytkään ainuttakaan palaa aamupalaa varten. Ihana meri, purjehdus ja Hanko!


SEURAA SAARIELÄMÄÄ:

Facebook

Instagram

Bloglovin

Jaa facebookissa

0