Päivävierailu Gullkronassa

In Veneretkikohde by saaressa

Loma alkoi vihdoin viime viikolla! Olimme päättäneet lähteä saaristoon Huskyllä hieman yli viikoksi. Näyttää siltä, että meillä on vähän treenattavaa näiden lähtöjen kanssa. Lähtöaamuna Jaakon piti vielä käydä tekemässä vähän töitä. Sillä aikaa minä pakkasin omia tavaroitani. Sitten pakattiin yhteisiä tavaroita. Käytiin kaupassa. Lähdettiin saareen kastelemaan kasvihuoneen kasvit ja katsomaan raksan viimeiset kuulumiset. Sitten mentiin Saaristokauppaan tekemään viime hetken ruokaostokset. Niinpä kun ihan OIKEASTI lähdimme liikenteeseen kohti saaristomerta ystäviemme mökille oli kello oikeasti aika paljon enemmän, kuin aamulla ajattelimme.

Onneksi ystävämme ovat joustavia. Kun saavuimme laituriin hieman ennen ilta-kymmentä, odotti ilta-burgerit grilliin laittoa ja GT:t oli sekoitettu. Niillä eväillä oli hyvä lähteä seuraavana päivänä Gullkronaan.

Gullkronan satama

Ajelimme Gullkronaan puolenpäivän aikaan ja kävimme ensin moikkaamassa ystäviä, jotka olivat purkkarillaan poijussa sataman ulkopuolella. Isojen veneiden laituri olikin täynnä ja myös ”pienempien” veneiden laituri näytti pullistelevan veneitä. Pienempien lainausmerkeissä, sillä oli siellä aika isoa day cruiseria & purkkaria parkissa. Meidän veneelle löytyi paikka yhteysvenelaiturista, johon ei ollut tulossa yhteysvenettä useampaan tuntiin.

Vasemmalla ravintola, venevajat ja yhteysvenelaituri. Keskemmällä isojen veneiden laituri ja oikealla vuokrattava sauna.
Toinen vierasvenelaituri oli sekin jo aika täynnä. Ja tosiaan, ihan hyvän kokoisilla paateilla tännekin mahtui!
Evas museum

Kävimme rannassa tsekkaamassa pienen museon, joka oli yhdessä ranta-aitassa. Siellä oli kaikenlaisia tarve-esineitä, joita entisaikaan oli käytetty sekä valokuvia. Viehättävä pieni näyttely!

Meidän kenkiin laittettavat jääpiikit eivät ole samaa kaliiberia kuin nämä vanhan ajan piikit! Ilmankos meidän omista tippuu joskus nastoja irti…
Täällä oli nähtävää ja ihan jokaisen työkalun käyttötarkoitusta en tainnut edes tietää.
Luontopolku

Gullkronassa on kaksi polkua, joista toinen on lyhyempi peikkopolku ja toinen hieman pidempi. Kiersimme pidemmän polun, joka kiersi upeissa rantamaisemissa ja metsän siimeksessä. Pituutta tälläkin lenkillä oli muistaakseni hieman alle 2 kilometriä, joten ihan urheilusuoritukseksi sitä ei pääse kehumaan.

Rannoilla oli paljon näitä saariston kivitorneja. Okei, myönnetään. Emme oikeasti tehneet tätä kivitornia, vaan Jaakko laittaa vain pikkukiven jonkun rakentaman tornin päälle…
Maisemat olivat todella hienoja!
Ja merikin oli tyyni. Täällä olisi tehnyt mieli pulahtaa uimaan.

Metsässä kasvillisuus oli rehevää. Saaressa näyttää kasvavan todella erilaisia kasveja ja maaperän täytyy vaihdella vastaavasti.

Sitä tahtoo myös syödä ja juoda!

Huskyssa ei kulje keittiö mukana, minkä hyvä puoli on tutustuminen eri saarten ravintoloihin. Astelimme ravintolaan ja tilasimme venevajan yläkertaan höyryävät annokset lohikeittoa, lohiburgerin ja halstrattua lohta.

Syödä voi venevajan yläkerrassa tai ulkona puiden siimeksessä. Valitsimme viileän venevajan, jotta pääsimme suojaan auringolta.

Kermainen lohikeitto oli taivaallista ja kermassa ei tosiaan oltu säästelty. Lohiburgeri ei ollut listalla, mutta Jaakko kävi kysymässä kokilta, jos sellaisen saisi. Kokki suostui sen tekemään ja lopputulos oli kyllä erinomainen. Kannattaisi laittaa listalle asti!

Venevajassa riitti katseltavaa. Rappusten yläpuolelta löytyi se kruunukin. Upean näköinen, sitä olisi hauska sovittaa päähänsä. Lattiarajassa oli ikkunat, josta näkui pohjoisviitta juuri sopivasti. Alakerran venevaja sai meidät kaikki taas kerran toivomaan omaa venevajaa. Nämä ovat ihania!!

Luotsimuseo

Ruoan jälkeen lähdimme talsimaan luotsimuseolle. Se sijaitsee kallion päällä vähän matkan päässä ravintolasta. Kannattaa pyytää satamakonttorista avain mukaan (5e), jotta pääsee katsomaan luotsimuseon sisälle.

Se ei ole Gullkronassa käynti eikä mikään, jos lossia ei ole testattu! En tiedä onko tämä enemmän lasten juttu, mutta ihan sama!
Sympaattinen museo!
Luotsin takki ja lakki roikkkuivat henkarissa. Veikkaan, että luotsiaikoina kallioilla oli vähemmän puita, jotta tähyily oli helpompaa.
Kahvinlaittonurkkaus. Paikka oli suloinen! Täällä olisi mielellään töissä…

Olimme tehneet Gullkronassa käsityksemme mukaan lähes kaikkea, mitä siellä tehdä voi. Nautimme ja suosittelemme! Paikka on todella kaunis! Ai niin, viime hetkellä testasimme vielä yhden ajanvietteen. Näihin kuviin ja tunnelmiin.

Hyvin laukkaa!

SEURAA SAARIELÄMÄÄ:

Facebook

Instagram

Bloglovin

Jaa facebookissa

0