Aina kannattaa mennä venemessuille

In Veneet by saaressa

Tänä vuonna menimme Uivaan jo perjantaina. Työpäivän jälkeen olin aika lailla kuitti ja oikeasti mietin, ettei jaksaisi lähteä. Onneksi tajusin olla ihan hiljaa ja raahautua iloisen Jaakon perässä messuille. Suuntasimme ihan ensimmäiseksi syömään, sillä molemmilla oli kiljuva nälkä. Iltapäivän väsy ja ahdistus haihtui samaan tahtiin hampurilaisen hupenemisen kanssa ja näyttelykin alkoi näyttää kiinnostavalta! Meillä oli tärskyt kavereiden kanssa, joita yritämme yllyttää veneenostoon. Se tarkoittaa, että veneitä katsottiin hartaasti ja neuvoa-antavat välikaljatkin piti ottaa. Työpäivän jälkeisessä illassa emme ehtineet nähdä läheskään kaikkea mielenkiintoista, mutta tässä messutunnelmia perjantailta.

Aina pitää omasta ottaa kuva! Tai siis tämä yksilö ei ole meidän, meillä ei ole mustat teipit. Mutta hieno ja hyvä on edelleen!
Alukin. Tämä on kyllä oikeasti tosi hieno paatti. Siinä rupeaa olemaan kaikki, mitä me tarvitsisimme veneeltä. Tästä on tiukkaa haaveilua, eikä vain meillä. Koska oman lompakon paksuus ei juuri nyt riitä venekaupoille, olemme markkinoineet tätäkin paattia kavereille. Päästäisiin ainakin kyytiin!
Sting ei suurinpiirtein edes heilahda, kun kyytiin hyppää, se on niin vakaa. Tämä paatti olisi nerokas yhteysveneeksi suojaisalle mökkimatkalle. Tavarat vain huolettomasti sisään ja sadesäällä saa kopista suojan. Erityisen nerokkaan tästä tekee hinta, paatin sai 50 heppaisella koneella jonkin verran yli 20 000 eurolla. Ja taatusti mahtuu kalastamaan tuossa takatilassa.
Ockelbo nähtiin ensimmäisen kerran helmikuun messuilla, nyt se oli vedessä. Paljon on saatu venettä tähän pituuteen, mutta me tarvitsisimme sen kahden hengen nukkumatilan.
Suomalainen Aaltomarine oli tuonut veneensä näytille. 750 Cabiiniversiossa on walkaround-hytti ja kuulemma sen sisi myös pidempänä versiona.
Ei myrkkymaalia veneen pohjaan! Docky auttaa kätevästi leväongelmassa. Ja tärkeä juttu, veneen saa tietenkin ylös sähkövinssillä!
Kahden veneen ohjaamossa Jaakolla on ollut erityisen mairea hymy. Toinen on XO270.
Toinen erityisen mairea hymy irtosi täällä. Kaupunkinäkymästä voi päätellä, ettei olla ihan matalan veneen ohjaamossa.
Nordhavn 64 Sweet Hope. Normaalisti en ole mikään jättimoottoriveneiden ystävä, mutta tässä veneessä on tyylikkyyttä. Ja sisällä tilaa niin paljon, että oksat pois! Esittelemässä oli veneen omistajat, jotka olivat todella sydämellisiä. He operoivat venettä kahdestaan ja sitä on mahdollista chartata. Kannattaa käydä katsomassa!
Ja kun puhutaan veneistä, joissa voisi asua…. Kaunis oli tämäkin X!
Ja sitten TG. Nyt täytyy kyllä sanoa, että tässä on retkeilijän vene. TG on venyttänyt koppia ja uhrannut etuavotilasta kunnon lohkaisun nukkumatilalle/wc:lle. Rohkea veto! Ja kannattava. Sillä meitäkin on, jotka eivät varsinaisesti hengaile siellä etuavotilassa, vaan arvostamme lisätilaa. Etutilan wc on myös loistava lisä retkiveneeseen, sillä yöpymispaikkoja luonnonsatamissa ei tarvitse valita sen mukaan onko saaressa huussia. Varsinaisessa kopissa on kokoa sen verran, että siellä on todella mukava viettää aikaa retkisatamassa.
Kuin pisteenä i:n päälle. Ankkuria ei tarvitse kolistella esiin mistään penkin alta, se näyttää tarpeeksi isolta ja siinä on sähkövinssi. Minä haluan tämänkin veneen! Totalvene ennusti, että TG:n ovella on jonoa, kun 7.9:n valmistus aloitetaan. Olen kyllä aivan samaa mieltä. Kannattaa toimia vikkelästi, jos tämän veneen haluaa ensi kesäksi.

Kun kello löi kahdeksan, huomasimme, että yksi laituri jäi katsomatta kokonaan, emmekä olleet ehtineet kauppakojuihin. Toisin sanoen messuilla oli jälleen kerran enemmän katsottavaa kuin mitä ehdimme kokea. Niin ja en ehtinyt syömään belgialaista vohvelia, jonka mainoksen näin! Tänään ehtii vielä messuille löytämään omat veneunelmat. Minä siirryn kasvihuoneen puolelle tekemään puutarhahuoneen puolelle ja yritän hillitä aina messujen ympärillä nousevaa venekuumetta!


SEURAA SAARIELÄMÄÄ:

Facebook

Instagram

Bloglovin



0