Sadevyöry

In Arki saaressa by saaressa1 Comment

Heräsimme Jaakon kanssa aamuyöstä vesipisaroiden ropistessa peltikattoon. Tai ropinan sijaan kyseessä oli kyllä ihan kunnon rummutus. On jännä miten sateen ollessa päällä, muistaa yhtäkkiä kaikenlaista mitä olisi voinut tehdä ennen sadetta. ”Jätin vahingossa koirien namikoneen pihalle”, kuiskasin Jaakolle. (Ja kyllä, koirille on todella olemassa sellainen namikone, josta koira saa namin, kun painan kaukosäätimestä!) ”Aamulla saadaan pumpata vettä pois Busterista”, totesi Jaakko. Nukahdimme taas sateen hiljentyessä ja heräsimme uudestaan sen voimistuessa. Niin puolivalvoimme sateen tahtiin herätyskellon soittoon asti.

Kaunis aamu sittenkin

Vaikka vettä tuli edelleen aika kovasti, otin aamukäppäilylle kameran mukaan. Kyllä kameran vähän pitää vettä kestää!

Saunan katon kulmaan on ilmestynyt poiju. Joku voisi miettiä miksi. No, eräs vähän pidempi ystävämme löi päänsä saunan katon kulmaan. Poiju ilmestyi varoituspalloksi!
Ihana, poreileva meri!
Buster

Buster oli tosiaan täyttynyt aika hyvin vedellä. Busterissa on periaatteessa automaattinen pilssipumppu. Se ei vain toimi. Ylipäätään minulla on vähän heikko kokemus automaattisesta pilssipumpusta ja en enää halua sellaista pikkupaattiimme. Sen sijaan tämä käsikäyttöinen pumppu toimii aina! Paitsi että sekin oli kyllä oikeasti rikki. Putkessa oli halkeama, joka suihkutteli vettä pitkin poikin ja kädensija oli lähtenyt irti. Eli pumppaus piti tehdä pelkästään tikusta vetämällä ja vesiroiskeita väistellen. Mutta tyhjeni se vene sentään!

Merikarhu. Jaakon takki taisi olla ainoa vedenpitävä varuste meillä.
Litimärkä takki, aivan läpimärät housut. Onneksi työvaatteet olivat laukussa melko kuivana!

Sadehan taukosi päiväksi ja kun me lähdimme kotiin töistä, näytti vielä ihan hyvältä. Matkalla alkoi ripsottelemaan vettä ja kun pääsimme satamaan, vettä tuli aivan yhtä antaumuksella kuin aamullakin. Olimme käyneet ostamassa Motonetista uuden käsikäyttöisen pilssipumpun, jossa oli pidempi poistoputki (miksi ihmeessä näissä on vakiona joku puolen metrin nysäputki!). Emme jääneet satamaan tyhjentämään venettä, vaan lähdettiin hiljalleen ajamaan ja minä pumppasin vettä ulos. Hiljaa ajettiin siksi, että kovaa ei päästy. Vettä oli niin paljon veneen pohjalla. Heti kun vesi oli ulkona, nostettiin Buster liukuun ja hurautettiin kotiin. Sanomattakin lienee selvää, että kuurosade lakkasi suurinpiirtein siihen, kun saavuimme kotiin. Sadeterkkuja täältä saaresta!



SEURAA SAARIELÄMÄÄ:

Facebook

Instagram

Bloglovin



Comments

  1. Sade on aika paljon kivampi ja kauniimpi kameran linssin läpi katsoessa kuin silloin, kun pitää säätää jotain tuollaista ylimääräistä vaatteet märkänä ;). Miten ne veneen ominaisuudet toimivatkaan yleensä vaan teoriassa…?

Jätä terveiset saareen!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.