Mahonkivene nostettiin hyvissä ajoin syksyllä

Syksyn viimeinen veneretki ja mahonkiveneen nosto

In Veneet by saaressaLeave a Comment

Mahonkivene on ollut telakalla jo kohta kuukauden päivät. Syksy on tosiaan mennyt nopeilla loikilla eteenpäin. Kuukausi sitten näytti siltä, että alkaisi tulla ensimmäisiä pakkasöitä ja päätimme nostaa mahonkiveneen. Toki piti tehdä vielä yksi retki ennen nostopuuhia. Onneksi kyseiselle viikonlopulle sattui kaunis päivä. Jaakko oli lähdössä kavereiden kanssa viikonlopun viettoon, joten lähdimme ajamaan mahonkiveneellä lauantai-aamuna kaupunkiin, josta Jaakko jatkoi matkaansa eteenpäin. Suoraan emme tietenkään menneet, vaan ensin hoidettiin retken eväsosuus Saaristokaupalla. Kaakaota, juustopatonkia ja pannukakkua painavempina lähdimme kohti kaupunkia.

Saaristokaupalla oli viikonlopun parlamenttikin paikalla ja pääsimme vaihtamaan kuulumisia. Kaupalla on kyllä iloinen meininki! Ja herkullinen kaakao. Ja juustoleivät. Ja pannari.
Mahonkivene kaupan laiturissa. Saimme jälkitoimituksena isältä hyttiin ovet ja taittopöydän. Tänä syksynä emme ehtineet testaamaan retkiominaisuuksia, mutta ensi keväänä sitten!
Kävi selväksi, että Jaakko sai nauttia parhaasta veneilykelistä. Kun ajoin Lauttasaaresta kohti Melkkiä, näytti Espoon päällä olevan synkkä pilvi. Seuraavaksi varustan mahonkiveneen jollain paksulla viltillä, jonka voi kietoa jalkojen lämmikkeeksi. Sain kuitenkin väistettyä vesisateen, joten siitä plussaa!
Mahonkiveneen nosto

Seuraavana päivänä meillä oli edessä mahonkiveneen nosto. Olimme päättäneet nostaa veneen omalle tontille, jotta huoltotyöt menisi sitten sujuvasti. Aiemmin emme olekaan nostaneet tällaista puuvenettä omaan pihaan, joten operaatio piti valmistella hyvin. Meillä on melko hyvä rantakallio veneen nostamiseen, mutta se on vähän jyrkkä ja liukas. Mönkijä yksistään suttaa kalliolla, joten kiinnitimme mönkijän vinssin Gehlin kauhakuormaajaan, joka oli kalliolla painona.

Alkuasetelmat. Kaikki on valmiina. Sitten alkoi sataa ja tuulla ihan älyttömästi, joten pidimme ruokatauon.
Kun kallio oli sopivasti liukastunut sateesta, alettiin hommiin. Jaakko ajoi veneen trailerin perään ja minä vinssasin sen trailerin päälle. Siinä vinssatessa mietin, että miten tämä nyt taas näin meni. Jaakko seisoi veneessä ja ihmetteli, että eikö vene liiku ollenkaan, kun minä pyöritin hulluna vinssikampea.
Jaakko ajoi ensin mönkijää ylös kalliota pitkin niin pitkälle kuin se liukasta kalliota myöten onnistui. Mönkijän vinssi on oikeasti todella kätevä, sen avulla nousee isompikin kuorma. Mutta tällä kertaa tämä tekniikka ei vienyt tasaiselle maalle asti.
Niinpä minä istuin Gehlin puikkoihin ja vedin koko ketjun peruuttamalla kallion päälle. Tämä kombo nousi kalliota ylös kuin leikkiä vain!
Tämä oli niin helppo veneen nosto, että oikein piti ihmetellä, että voisiko joku vielä mennä pieleen! Vaikka olen sanonut sata kertaa, että Gehl myydään raksan jälkeen, niin onhan se myönnettävä, että tällä pelillä on kyllä käyttökohteensa!
Homma hoidettu!

Mahonkivene on paketoitu pressuvarastoon, johon rakensimme pienen lisäosan, että paatti mahtuu sisään. Siellä on sitten hyvä tehdä keväthommat, joita puuveneessä riittää.

SEURAA SAARIELÄMÄÄ:

Facebook

Instagram

Bloglovin

Jätä terveiset saareen!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.