Veneenlasku vesille

In Jäätilanne by saaressa

Jää aukeaa aina ensimmäisenä pikkusaaren päässä. Se on myös paras paikka aloittaa veneily keväällä, sillä pikkusaaren päähän tulevasta railosta tai sen vierestä pääsee yleensä rikkomaan ensimmäisenä veneränniä mantereelle. Maanittelin Jaakon veneenlaskuhommiin ennen aamupalaa, sillä tämähän on ihan pikainen juttu ja jää on vielä aika kovaa yön jäljiltä. Busterin pitäisi liikkua tosi hyvin jäitä pitkin pikkusaareen!

Jaakko pääsi taas leikkimään venetelakkaa. Veikkaan etten enää pysty perustelemaan miksi pieni ja pippurinen kauhakuormaajamme pitäisi myydä.
Sompa näyttää aivan hämmentyneeltä. Miten tuo vene tuohon tupsahti?
Ei liiku ei

Nyt kun vene oli jäällä, piti vain saada siihen vauhtia ja liu’uttaa se jäätä pitkin pikkusaareen. Saimme paatin käännettyä, mutta se oli yllättävän raskas. Saimme sen kyllä liikenteeseen, kun olimme aikamme punnertaneet. Riemu oli kuitenkin ennen aikaista, sillä vene pysähtyi muutaman metrin päähän. Jää oli sitten kuitenkin sen verran pehmeää, ettemme saaneet Busteria liikenteeseen omin voimin.

No onneksi on noita koneita! Jaakko ajoi mönkijän pikkusaareen ja laitoimme Busterin kiinni saaren pisimpään köyteen ja köyden mönkijän vinssiin. Ihan ei viitsitty ajaa mönkijällä jäällä. Olisi se voinut kestääkin, mutta rannoilla jää voi olla sen verran ohkaista, että päätimme jättää riskin ottamatta. Olimme siis järkeviä, mitä ihmettä! Niinpä Busteria vedettiin peruuttamalla se 10 metriä ja vetämällä vielä pari metriä vinssillä. Sitten uusi köysien viritys ja peruutus.

Jää näyttää niin kovalta, mutta kyllä se jäi ihan tiukkaan kiinni tuohon, eikä liikahtanut käsivoimin hyvistä yrityksistä huolimatta.
Buster on pikkusaaressa. Sompa laaduntarkkailee minkä kepinsyönniltään ehtii.
Vettä

Joku saattaisi ihmetellä, että missä se vesillelasku nyt sitten tapahtui. Ei huolta, kyllä vettäkin löytyy. Ensin meidän piti vain pinnistellä ja työntää Buster loppumatkan verran käsin oikeaan kohtaan. Muutama än-yy-tee-nyt ja saimme veneen laiturin päähän. Keula vajosi jäihin. Kiskoimme vielä keulan lähemmäs laituria ja samalla peräkin siirtyi veteen. Ainakin melkein.

Kyllä se on vedessä!
Sompa pohtii, että pitäisikö ihan hypätä veneeseen?

Siinä se paatti nyt on, kevättä odottelemassa! Meillä molemmilla oli sudennälkä, sillä Busterin liikuttelu ei mennytkään ihan kättä heilauttamalla.

Jäänlähtöveikkauksessa ripeimmät ajattelivat jään lähtevän jo maaliskuun puolella. Aika paljon tuota jäätä vielä on ja tänään kalastajatkin kävivät vielä verkoilla. Me saamme odotella tässä vielä hetken ennen kuin teemme retkiä pikku-Busterilla!

+1