Moni on kysynyt minkälaisia fiiliksiä kotiinpaluu aiheutti. Olemme olleet poissa 7,5 kuukautta purjehtien maailman merillä. Mukaan on mahtunut seikkailuja Atlantilla, chillailua Karibian saarilla, ihania lomamuistoja ystävien kanssa ja vielä uusiakin ystäviä & tuttavia. On ollut tajuttoman hauskaa. Aika kului käsittämättömän nopeasti, kuin pienessä vilauksessa. Olemme saaneet pitää breikin, jollaista ei usein tule kohdalle. Tuleekohan vasta eläkkeellä seuraava mahdollisuus? Rakastimme reissua ihan alusta loppuun asti!
On selvää, että ilman isääni emme olisi päässet koko reissuun. Uskomatonta, kuinka hän vain päätti lainata veneen meille, vaikka Atlantin ylityksille liittyy aina riskejä niin ihmisten, kuin veneenkin kannalta. Ja olisihan se selvää, että kun veneen mittariin tulee reilu 10 000 mailia lisää, niin se näkyy veneen kunnossa. Olen ylpeä siitä, että hän halusi antaa meille tämän mahdollisuuden, minulla on kyllä maailman paras isäpappa!! Kiitos! Myös siskoni saa osansa kiitoksista, sillä hän on ollut mukana tekemässä tästä unelmasta totta ensin isäni kanssa, kun he purjehtivat Atlantin ympäri vuotta ennen meitä. Luulen, että hän toimi sellaisena katalysaattorina, jonka avulla koko homma lähti käyntiin!
Vene on luovutettu isälle ja siskolle Roscoffissa. Ensimmäinen rantautuminen vuoden tauon jälkeen kahdestaan, kun vene siirrettiin satamassa toiseen paikkaan.
Reissu ei olisi onnistunut myöskään ilman hyviä koiranhoitajia. Oli ehdoton edellytys tietää, että hauvat ovat hyvässä hoidossa ja etenkin, että harmaapartamme saa leppoisat eläkepäivät. Kuvat ja kuulumiset kertoivat, että juuri niin oli. Vanhalla papalla oli esimerkiksi kolme sänkyä juuri niissä paikoissa, missä se halusi nukkua ja toinen sai lammaskastiketta (muistanko oikein?), kun ruoka ei maistunut. Minulla oli kyllä rauhallinen olo koirien osalta koko reissun ajan.
Vielä talvella vanhalla herralla oli vauhti päällä!
Ilman Atlantin-ylitysmiehistöjämme emme olisi lähteneet. Meillä oli molempiin suuntiin maailman paras porukka. Erityiskiitos Villelle, en tule (toivottavasti!) ikinä purjehtimaan kenenkään muun miehen kuin Jaakon kanssa yhtä paljon kuin sinun kanssasi! Ville oli siis mukana molempiin suuntiin Atlantin yli ja hänellä on aivan erityinen paikka meidän Defyrissämme! Entä taktikkomme sitten? Perttu ja Heikki ratkovat paremmuuttaan juuri tälläkin hetkellä Hangon regatassa. En tiedä kumpi voittaa, molemmat ovat niin huippuja! Entä sitten superohjaaja Ville the ”Tiksi” ja Ossi tai megakokit Akseli ja Nina? Ja ihan vähän aikaa sitten katsoimme Mikko the bingo- ja risteilyisäntä ”Muistatko kesän?”-videota ja nauroimme kuollaksemme. Miehistömme oli täynnä taitavia purjehtijoita ja myös ihania ihmisiä. Tulos oli sen mukainen sekä naurun määrällä ja kisatuloksella mitattuna!
Takaisintulon ylitysjengi hymyssä suin!
Menojengi vakavana. Code on juuri ongittu merestä, mutta tällä porukalla se tietenkin onnistui salamaakin nopeammin ja seuraava purje oli heti vedossa.
Lopuksi vielä mukana olleet ystävämme tekivät reissusta ikimuistoisen. Ilman teitä olisimme nähneet vähemmän, koska olisimme juuttuneet liiaksi yhteen paikkaan. Heidän vuokseen nauroimme tuhannesti enemmän! Opimme myös uusia asioita teiltä kaikilta. Milloin se oli kätevä aamupalapaketti jääkaappiin tai uudet solmut.
This is how you wear them! Opimme tulevaisuuden trendsetteriltä miten aurinkolaseja kuuluu pitää.
Nämä kaverit opiskeli purjehdusta meiltä ja me kiteilyä heiltä.
MILTÄ NYT TUNTUU?
Matkan mahtavuudesta huolimatta, tuntuu hyvältä olla kotona. Ehdimme lentomatkan aikana miettiä kaikkea kivaa, mitä koti-saaressa odottaa. Mukavia veneretkiä kavereiden kanssa tai vaikka pikkuisen punaisen saunan lämmittämistä.
Veneessä asuminen jättää kuitenkin jälkensä. Miksi hanasta tulee lämmintä vettä? Ensimmäisenä mieleen välähti ajatus, että jokin kone on rikki ja kuumentaa veneen vesiputkea. Nopea käsitiski tuli tehtyä automaattisesti ihan pienellä vesitilkalla, kunnes yhtäkkiä muistin, että vesitankkien koko ei rajoita veden käyttöä. Ja sänky. Voi herranen aika miten meidän aivan tavalliset patjat tuntuivat luksukselta! Ja sängyllä on leveyttä 140 senttiä! Pystyi nukkumaan vaikka poikittain! Huomasin myös aika pian, että nettihän toimii joka paikassa. Pakko käydä facessa koko ajan, koska voin. Jaakko ei ole tästä niin innoissaan. Jotain kuvaa se, että käytin uuden liittymäni 10G nopean netin neljässä päivässä. Päivitin sitten rajoittamattoman nopean netin aika lailla heti.
Tuntuu siis hyvältä. Säätkin muuttuivat juuri meidän saavuttuamme aurinkoisiksi, joten senkään osalta ei tullut shokkia. Vaikka koiran vieminen viimeiselle matkalle on saanut mielen matalaksi ja itkua on väännetty, niin kokonaisuudessaan kotiinpaluu pitkän matkan jälkeen on tuntunut todella kivalle.
KANNATTIKO LÄHTEÄ?
Tähän on varmaan helppo arvata vastaus. Todellakin kannatti! Uskomaton seikkailumahdollisuus, johon oli pakko tarttua. Matkan aikana opimme tietenkin paljon asioita, joita ei tullut etukäteen mietittyä ja muutama asia oli aivan eri tavalla, kuin olimme kuvitelleet. Ehkä näistä asioista tulee vielä kirjoitettua blogiinkin. Jos suunnitelmissasi tai haaveissasi on oma Atlantin ylitys tai Karibian kierros, niin kerromme mielellämme omista kokemuksistamme, kuten vaikkapa mitkä varusteet koimme tarpeelliseksi, kannattiko osallistua ARC:iin, missä viihdyimme ja vaikka Atlantin ylityksen käytännöistä. Etenkin tekniikkapuoli on jäänyt blogissa todella vähälle ja ylipäätään veneessä asumisen fiilistely. Varoituksen sana kuitenkin; tulemme molemmat puhumaan vahvasti sen reissuun lähtemisen puolesta! Oli se sitten osallistuminen Atlantin ylitykseen taikka pidemmän matkan tekeminen. Ota yhteyttä meidän sähköpostiin annika@saaressa.com.
MITÄS NYT?
Muutimme 2013 keväällä asumaan saaripaikkaamme ja olemme ehtineet viettää täällä yhden talven jäiden keskellä. Jälkikäteen ajatellen talvi oli jäitä pitkin kulkevalle lähes lällärihelppo, vaikka ensikertalaiselle kaikki olikin mielenkiintoista ja extremeä. Meidän tarina jatkuu täällä, edelleen merellisessä ympäristössä, mutta jalat välillä tukevasti saaren kallioilla.
Menossa juhlimaan saarinaapurille. Olemme viikon aikana ehtineet tavata roppakaupalla perhettä ja tuttuja. Ihanaa vaihtaa kuulumisia ihan näin kasvokkain!