Ensimmäisenä kesänä minä vain nauroin, kun yksi kaverini ehdotti, että voisin tehdä kasvimaan tänne saareen. En todellakaan ala käyttämään aikaa kökkimällä sormet mullassa kasvisten kanssa. Olisi pitänyt tietää paremmin. Never say never, kuten sanotaan. Tuli alkukevät ja tilasin siemenpusseja netistä ja aloitin esikasvattamisen niin, että Jaakko sai kauheat allergiaoireet tomaateista. Osa kasveista kasvoi huonosti, jokunen jopa kuoli, mutta loput kukoistivat. Kun olin ensimmäisen kerran maistanut parsakaalia, kukkakaalia ja tomaattia omasta maasta, niin olin myyty. Ja sen jälkeen homma onkin lähtenyt hivenen lapasesta, vaikka väliin osuikin yksi välivuosi Karibialla.
Puutarhajutut eivät ihan nykyisellä intesiteetillä sovi Saaressa-blogin tekstivirtaan, joten ne löytyvät jatkossa Saaristopuutarhasta, omasta paikastaan. Jos puutarha-jutut ovat lähellä sydäntä, niin kurkkaa linkin taakse!

Viidakko oli ottanut valtaansa saaren meidän Karibian reissun aikana. Vasemmalle puolella kolme kasvilaatikkoa ja oikealla kolme pensasta punaviinimarjoja. Ai ei näy vai? No eipä niitä heinikon seasta paljoa näkynytkään…

Kasvimaa meren rannalla tuo omat haasteensa. Laatikot jäivät viime syksynä täysin veden alle ja mullat valuivat mereen. Tässä vesi on jo laskenut noin 30 senttiä. Kasvilaatikoista ei näkynyt mitään, kun vesi oli korkeimmillaan yöllä.