Lauantai-aamuna keräsimme Jaakon kanssa kimpsumme ja lähdimme koittamaan, jos löytäisimme luisteltavaa jäätä. Olimme jo vähän kyselleet tutuilta ja tiesimme minne suunnata. Koirat jätimme tällä kertaa kotiin, sillä yleensä luistelukelpoinen jää ei anna tassuille tarpeeksi pitoa.
Vitkuttelimme vähän jäille lähtöä, sillä aamulla oli pilvistä ja näytti että myöhemmin tulisi aurinkoakin. Harmaata oli silti, kun pääsimme jäälle.
Kiinni! Parin kuukauden päästä istutaan terassille ja nautitaan Pavenin tämän kesän ruokalistasta.
Jää oli melko tasaista, kun päästiin ulos vähän kauemmas rannasta. Jäässä oli kuitenkin tasaisin välin railoja, joista oli noussut vettä kostuttamaan railojen päällä olevaa lunta. Pysähdyimme katselemaan maisemia vähän lähemmäs jään rajaa ja huomasimme aaltojen keinuttavan jäitä. Railojen halkomat jäät nousivat hitaasti ylös ja alas aaltojen tahtiin. Ja kun katsoimme selän taakse, huomasimme jäiden liikkuvan myös pitkälle meidän takana. Jäät pitivät myös ihanaa, kevään ääntä nitistessään toisiaan vasten. Saapa nähdä kuinka pian tästäkin paikasta jäät ovat lähteneet!
Meillä oli jälleen päällä punaiset Ursuitit, joten jos kävisi huono tuuri, eikä huomaisi heikkoa jäätä muuten, suojaisi puku jäätymiseltä. Jääsauva, naskalit pilleineen ja kiireetön mieli ovat myös hyviä varusteita jäällä. Kertaakaan emme ole näillä retkillä vielä tippuneet jäihin, mutta kotipihassa Jaakko kävi viime vuonna pulahtamassa. Joten olkaapa varovaisia, itse en mene ilman Ursuittia enää sellaisille jäille, joita en tunne tosi hyvin.
Aurinkoa! Aurinko pilkisti pilvien välistä ja oikeasti lämmitti!
Kohta tuolla mennään veneellä…
Kävimme tietenkin jään rajalla tsekkaamassa näkymiä. Pienet aallot olivat niin terhakoita ja löivät väsymättömästi jään reunaa.
Yritin sopia keväisen meren kanssa, että pidättelee jääpeitettä vielä hetken aikaa meidän lahdella. Kun pitäisi saada vielä yli 10 tonnia betonia saareen.
Kun käännyimme myötätuuleen kotiinpäin ja aurinko paistoi selkään, oli vaan niin hyvä olo… Meillä on vaan niin hieno saaristo!
Kovin pitkää lenkkiä emme päässeet tekemään, sillä vastaan tuli joko vettä tai maata. Pyörimme siis tutkimassa jään laitoja ja luistelemassa vähän edestakaisinkin. Saimme aikaan myös kunnon nälän ja lähdimme Saaristokaupalle lohipiirakalle ja laskiaispullalle. Kertakaikkiaan niin hieno päivä jäällä!
VIIME KEVÄÄN JÄÄRETKIÄ
Viime vuonna retkiluisteltiin vielä huhtikuussa
2017 helmikuussa oli keväistä. Silloin jäät lähtivät meidän rannalta kuitenkin vasta 7.4.
2017 maaliskuussa jääpeite levisi uudestaan.
On mielenkiintoista nähdä miten jäät lähtevät tänä vuonna. Ainakin nyt ennusteet näyttävät pelkkää lämpöä.
SEURAA SAARIELÄMÄÄ:
Jaa facebookissa