Aika Bermudalla on kulunut huoltohommia tehdessä ja saareen tutustuessa. Olemme ehtineet myös ARCin järjestämiin muutaman juttuun mukaan ja tutustumaan muuhun fliittiin. Ja lähtöhän on aivan kohta, huomenna! Työlistalla oli tuulimittariongelman ratkaiseminen, peräsinrakenteen vahvistaminen, code-zeron fallin mastokiinnitys, takastaagin kiristäminen (säätövara ei riitä), vinssien huolto, keulapuomin kiinnityksen vahvistus, purjeiden tsekkaus ja pohjan pesu.
Bahamalta purjehtiessa saimme purjehommia aloitettua ja kun genaakkeri hinattiin mastoon pitkän tauon jälkeen, huomasimme että sen helminauha oli aivan liian pitkä. Meillä genaakkeri menee nykyään rullalle helminauhan ympärille, mikä on mielettömän kätevää! Helminauhaksi rullaa kutsutaan yksinkertaisesti siksi, että se näyttää helminauhalle. Niinpä pojat mittasivat oikeaa pituutta helminauhalle ja kun se oli hoidettu, purje rullineen levitettiin rantanurmikolle. Ohi käveli jonkin jenkkiveneen vanhempi seilori ja jäi katsomaan rullaa kiinnostuneena, hän ei ollut aiemmin nähnyt sellaista. Jaakko innostui tietenkin kädet puuskassa selittämään mitä he olivat tekemässä ja aloitti: ”We have too much balls, you see.” Pojat repeilivät taustalla, jenkki katsoi vähän hämmentyneenä ja Jaakko jatkoi selittämistä. Yhtä kaikki, helminauha saatiin lyhennettyä. Vielä sitä ei ole nostettu mastoon, joten pitäkää peukkuja, että nauha on sitten kanssa oikean pituinen, ettei kohta olla se vene, jolla on ballsseja aivan liian vähän!
TUULIDATAA, PLIIS!
Miehistömme uusin jäsen, Heikki, toi mukanaan Suomesta meille laatikoita. Ensimmäisestä löytyi Raymarinen mastoon laitettava tuulianturi. Jos vika tuulimittarissa olisikin jossain muualla, kuin anturissa ja jos emme saisi ketään sitä korjaamaan, niin toisesta laatikosta tuli apu numero kaksi, eli bluetoothilla pelaava järjestelmä, jonka saisimme mastoon joka tapauksessa. Sitten saimme vielä käsituulimittarin. Joten nyt dataa tulisi ainakin jollakin systeemillä!
Tässä kohtaa kiitämme ja kumarramme suomalaisen venetarvikeliike Marinean suuntaan. Olimme sopineet heidän kanssaan, että mikäli saamme oman systeemin toimimaan, voisimme palauttaa alkuperäispakkauksessa esimerkiksi bluetooth-laitteen ja saisimme vastaavan hintaisen lahjakortin liikkeeseen. Tämä oli meille todellinen helpotus, sillä tarvitsimme todellakin jonkun toimivan tuulimittarin, mutta varasysteemien ostaminen valmiiksi oli tietysti vähän hintavaa. Suomesta raahautimme osat sen vuoksi, että meillä ei ollut mitään tietoa löytyykö Bermudalta sopivia ja mihin hintaan.
Insinööri-Heikki tarkisti vielä jo meidän Jaakon kanssa mittaamat jännitteet ja vastukset. Vika ei löytynyt niistä, joten seuraavaksi asennettiin uusi anturi mastoon. Ja hurraa!!! Tuuliviisari ja lukemat plotterissa nytkähtivät näyttämään oikeita lukuja!
REIKÄ MASTOON JA PERÄSIMEEN!
Tähän hommaan saimme onneksi ammattikaverin, jolla oli meitä tehokkaammat porakoneet käytössä. Olimme jo yhden tekijän kanssa sopineet asian torstaina kun tulimme Bermudalle. Perjantaina hän ei enää vastannut puheluihin tai viesteihin, mukava tapa hoitaa asioita… Onneksi saimme toisen kaverin hommiin ja hän saapui lauantaina. Meidän piti saada coden fallille uusi kiinnitys mastoon ja siksi mastoon piti porata reikä. Lisäksi halusimme vahvistaa peräsimen kiinnitystä ja tämä kaveri porasi pultit siihenkin. Alle kolme tuntia häneltä, kun meillä olisi mennyt meidän akkuporakoneilla varmaan koko päivä…
Rigging-kaveri lähdössä mastoon, neljä tyyppiä kiskomassa. Yleensä Jaakko on kiivennyt mastoon itse ja olemme vain ottaneet löysiä pois. Nyt saatiin tosissaan kiskoa.
Tuttu näky viime viikoilta, ukko Defyrin mastossa. Yleensä siellä on ollut Jaakko, parhaimmillaan viisi kertaa päivässä, kun tuulimittaria yritettiin tekohengittää toimimaan.
Ylimääräiset pultit on laitettu edellisten väliin.
PÄÄTTYMÄTÖN KÖYSI JA VINSSIHUOLTOA
Siirsimme tosiaan storan sisäänvedon mastolta istuinkaukaloon niin, että mastolle ei tarvitse mennä, jos vaikka haluaa pienentää purjetta. Pieni juttu jäi vielä tekemättä ja se oli päättymätön köysi, jonka avulla vinssailu sujuu kuin leikki. Käytännössä köydestä piti tehdä ympyrän muotoinen lenkki, joka ei koskaan pääty. Tähän tarvitsimme vähän apua ja sitä tuli, kun Heikki saapui veneelle.
Päättymätön köysi on kohta valmis. Ossi kannustaa.
Ville on ottanut vinssit haltuunsa ja seuraavalla legillä skuuttaaminen tapahtuu suorastaan itsestään, kun vinssit on niin vimpan päälle!
TAKASTAAGIN KIRISTYS
Edellisellä legillä vene tuntui todella löysältä. Kevyessä vastatuulessa se ikään kuin vapisi, mikä on aika epämiellyttävä tunne, kun nukkuu punkassa. Tämähän tarkoittaa, että riki on liian löysällä ja pääsee heilumaan liikaa. Ongelma vain oli, että takastaagia, ei saa kiristettyä enempää, sen säätövara kerta kaikkiaan loppui. Mutta ei hätää, Heikillä oli idea. Korvataan takastaagin viimeinen pätkä, jossa säätövara on, dyneemalla! Dyneema on köyttä, joka on todella kevyttä, mutta samalla se on erittäin vahvaa, paljon vahvempaa, kuin saman paksuinen vaijeri. Dyneemaa käytetään keveyden takia paljon kisaveneissä. Olemme jo aikaisemminkin nauraneet, että meillä on kyllä maailman eniten dyneemalla rikattu cruising-Bavaria, sillä dyneemaa on keulapuomin kiinnityksessä, mastossa ja kohta takastaagissa.
Takastaagi ei ole aivan vielä valmis (mikäs kiire tässä, lähtö on vasta huomenna!), mutta se on lähes valmis. Eilen veneellä oli kyllä sellainen kuorellisen dyneeman pleissauskoulu, kun Heikki näytti miten sitä käsitellään.
Kaunista jälkeä!
Koko jengi seuraa miten kuorellista dyneemaa pleissataan.
Takastaagin hoitamisen jälkeen alkaa huoltohommat olla valmiina ja olemme valmiita purjehdukselle. Sääennusteet näyttävät todella hyvältä, pitäisi tuulla, mutta ei liikaa. Pidetään peukkuja, että pääsemme starttaamaan hyvissä tuulissa!
BERMUDAN KAUNIIT MAISEMAT
Pakko laittaa muutama kuva upeasta Bermudasta! Kaupungilla on pitkä historia ja rakennukset ovat vanhoja, mutta hyvässä kunnossa.
St George’sin kadut ja rannat ovat kauniita!
Vanha ja uusi pyörä vierekkäin.
Voi sen seppeleen rakentaa viinipullon korkeistakin! Idea seuraavalle joululle.
Bermudalla on pieniä rantoja, joista esimerkiksi tämä pikkuinen salaranta näytti ihanan romanttiselta!
St George’sin ympärillä on hylätty golf-rata, jota on ylläpidetty puistona. Aikaisemmin golfautoille tarkoitetut asfaltoidut reitit sopivat täydellisesti lenkkeilyyn. Välillä löytyi muistoja vanhasta kentästä, kuten tämä reiän 8 kartta.
Oiii! Näytti mahtavalta, kun hevoset painelivat golf-kentällä…