Aamulla lunta tuprutteli ja saimme idean ulkoreippailusta. Retkiluistelun sai unohtaa, sillä lunta oli tullut sen verran, mutta mitäpä jos vähän kolattaisiin pieniä reittejä, joita pitkin voitaisiin luistella? Tuumasta toimeen ja soitimme kaverille, joka päätti lähteä lapsineen kylään. Toivat pullatkin mukanaan, ison purkin kermaa ja kaakaota. Aika vastustamaton kyläilypaketti!
Eipä sitten muuta kuin kolaamaan. Olimme juuri ostaneet ihka ensimmäisen lumikolamme. Kerrostaloissa asuessa sitä ei paljoa ole tarvittu. Tunnin kolaamisen jälkeen olin saanut aikaiseksi pienen luisteluradan ja muutamia polkuja sinne tänne. Jää lumivaipan alla on yllättävän pehmeää ja paikoin jopa märkää. Lumikerros taitaa toimia paljon parempana eristeenä, kuin olin kuvitellut. Onneksi pikkusaaren edustalla lumen alta paljastuva jää on kovaa ja yllättävän tasaista. Tuulensuojainen paikka on saanut kerätä jäämassaa hiljalleen.
Samalla kun luistelimme, oli jollain aina kola mukana ja yhtäkkiä meillä olikin melko hyvän kokoinen luistelualue käytettävänä!
Tämä oli täydellinen luistelukauden aloitus. Minulla oli vain retkiluistimet, sillä kaunot ovat jossain varaston uumenissa. Yritäppä leikkiä hippaa kahden elohopeasta tehdyn luistelijan kanssa retkiluistimilla, niin alkaa käännökset sujua edes vähän paremmin pitkilläkin terillä. Huippuhauska päivä!
Jäällä muuten alkaa olla vähän enemmän liikennettä. Kalastajat virittävät pyydyksiään ja porukkaa näkyy kävelyllä. Kalastajien rikkomista jääpaloista näkee, että nyt jää on noin 10 – 12 cm paksua täällä päin.