Forecan mukaan täällä on ollut puolesta päivästä lähtien puolipilvistä ja lämpötilat pikkuisen plussan puolella. Iltaa kohden sitten vielä lämpimämpää. Oikeasti mittari on näyttänyt viittäkin miinusastetta ja aurinko paistoi koko päivän aivan pilvettömältä taivaalta. Huippukaunis päivä siis. Onneksi olin etäpäivällä, niin sain ihailla paistetta ikkunoista! Pääsin myös havainnoimaan jää etenemistä.
Jaakon tullessa töistä kotiin, oli jäätä ollut jo ihan hyvä määrä meidän venereitillä, vaikka se helposti menikin rikki. Busteri menee läpi vielä juuri ja juuri 5 senttiä paksusta kovasta jäästä. Ja näyttäisi siltä, että saamme juuri tällaista kovaa jäätä tällä kertaa, sillä lumisadetta ei ole näkyvissä. Kymmenen päivän ennuste näyttää pakkasta jokaiselle päivälle, lämpötila korkeintaan käväisee nollan tuntumassa. Saisimmekohan nyt oikean jään? Minä päivänä mennään ensimmäistä kertaa jään yli kelkalla töihin? Ja uskaltaisiko toivoa lumettomia retkiluistelujäitä? Näitä täällä pohditaan.
Oijoi, tuntuu etten nykyään muusta kirjoitakaan kuin siitä kuinka jää sitä ja tätä. Entisessä elämässä seurasin talven etenemistä suurin piirtein sen verran, että katsoin Töölössä asunnosta ulos ja arvioin, että voiko mennä korkkarisaappailla työmatkan vai pitääkö laittaa jotain järkevämpää töppöstä jalkaan. Nyt seuraan pihan tapahtumia nenä kiinni olohuoneen lasissa ja hihkun Jaakolle kulloisiakin tilanneraportteja: ”Nyt se jäätyy!” ”Hei tuolla on vielä sula kohta!” ”Joku menee veneellä, tuu kattoon!”
Niinpä illan viimeinen juttukin oli jäiden rikkomista Busterilla. Kävin ajelemassa laiturin ympäriltä jäätä pois ja leventämässä reittiä maihin. Ajelemalla edes takaisin saisimme pidettyä venereittiä vähän pidempään auki.
SEURAA SAARIELÄMÄÄ:
Jaa facebookissa