Ulkolämpötilat ovat laskeneet sen verran, että sisälläkin alkaa kaivata villasukkia. Oli aika kutsua nuohooja kylään. Soitin nuohousfirmaan, josta kerrottiin, että Nuohooja Piippo hoitaa näitä saaripaikkoja. Pirautin hänelle ja sovimme tärskyt piipullemme. Piippo kävi ensin toisilla naapureilla laittamassa piiput kuntoon ja sitten hän pääsi kiipeämään meidän katolle. Hetken kesti löytää tikkaille tukeva paikka, mutta lopulta saimme nuohoojan piipun ääreen. Aika hyvin tuli nokea sekä Porin Mattiin että avotakkaan, vaikka piiput on ilmeisesti nuohottu muutaman vuoden sisällä.
Takan edusta sai taas avonaisemman ilmeen, kun otin siinä kesällä säilytettyjä tavaroita pois. 40 neliössä joutuu välillä tekemään kompromisseja säilytystilan kanssa ja säilyttämään vaikka leijalautailureppua suoraan takan edessä…
Villasukista lampaisiin
Vai meneekö se ehkä ennemmin lampaista villasukkiin? Joka tapauksessa aivan meidän lähisaariin on tuotu lampaita! Nämä ovat jotain pitkäkarvaisempaa mallia. Kävimme ihailemassa niitä, mutta valitettavasti emme päässeet veneellä kovin lähelle nappaamaan kuvaa. Lampaat olivat supersöpöjä! Ne karsivat puiden alaosia kurottelemalla ja etualan musta lammas kiipesi puoliksi veneen päälle yltääkseen paremmin herkullisiin lehtiin. Olen seurannut Villa Idur-blogin lampaiden pitoa suurella mielenkiinnolla. Luulen, että minulle ei voisi tulla lampaita ihan jo sen vuoksi, että koirat todennäköisesti aloittaisivat hurjan jahdin. Ja toisekseen minun mielestä lampaat eivät tulisi pelkästään lemmikiksi, vaan ne päätyisivät luomulihaksi. Tämä oli Jaakon mielestä aivan kestämätön ajatus, sillä hän kuvitteli itsensä lähinnä ruokkimassa Hupu, Tupu ja Lupu-lampaita apilalla aidan välistä. Joten ei tule meistä lammaspaimenia, mutta upeaa, että monella niitä on!
Harmaa päivä, tummat lampaat ja kännykkäkamera, jonka tarkennin on rikki. No, jokainen voi kuvitella, kuinka söpöjä lampaat ovat!
Se urheiluhaaste
Kävin tänään hyvällä fysioterapeutilla, koska alaselkä on ollut aika jumissa ja kipeä. Käsittämätön tyyppi, puolen tunnin käsittelyn jälkeen selkä taipui melkein kuin ennen jumia! Lisätreenit Tour de Helsinkiä varten ovat jääneet aika vähiin esimerkiksi sateiden vuoksi (listaa voisi jatkaa aika monellakin ”syyllä”, joiden vuoksi urheilu yleensäkin jää vähiin). Pisin lenkkini on ollut 1,5h rullilla, joten niillä pohjilla startataan sunnuntaina. Tosin, olen päättänyt että jos sataa kaatamalla, niin en kyllä jaksa lähteä ajamaan. Mutta muuten minua odottaa varmaan noin kuuden – kuuden ja puolen tunnin pyöräily.
Voitin arvonnassa TdH-osallistumisen lisäksi myös TdH-ajohatun ja t-paidan. Sain ne tänään postista!
Pyöräilyhattu kuulostaa kuulkaas melkoiselta vitsiltä. Niinpä Jaakko päätti heti lyödä lätsän päähän ja lähti valmiiksi virnuillen peilin eteen. Kohta otetaan pilakuvia! Mutta hattu sopi yllättävän hyvin sekä Jaakolle että myös minulle. Tässä joutuu harkitsemaan, jos pitää ajaa autolla sunnuntain kisapaikalle ajohattu päässä. Toisikohan se hyvää onnea 140 kilometrin varrelle?
Sisäkuvat pitää aina mustata, koska niissä näkyy aina välillä taustalla kaikkea epämääräistä sälää. Ainakin nenäliinapaketti, koirien korvatippa, samojen tyyppien pallo ja häkävaroitin tunnistettu. Mutta kah, ei yhtään tyhmä hattu!