Jäätie ja ensimmäisest raksakamat saareen

In Arki saaressa, Rakentaminen by saaressa

Alkutalven ihmettelimme leutoja kelejä ja veikkailimme jäiden paksuuntumista. Toiveenamme oli saada jäätie saareen, sillä rakennustavaran kuskaaminen saareen omin neuvoin jäätä pitkin versus avoimen veden aikaan tilatulla lautalla, on hiukka eri hintaista. Alussa näytti heikolta, mutta päätimme putsata lumat aiotulta jäätieltä ja ainakin niin edistää jään paksuuntumista. Ensin se oli lumikolahommaa, mutta sitten 10 sentin kohdalla ajettiin jo mönkkärillä. Kun jäätä oli 20 senttiä, pistettiin ensimmäiset puukuormien tilaukset sisään.

Saimme muuten loistovinkin saaristolaisilta! Jos jäät ovat epäilyttävät, mutta pitäisi jostain syystä ajaa jäälle mönkijällä, niin ei hätää, tähänkin on keksitty keinot! Mönkkärin alle pitää asentaa pitkät alumiinitikkaat poikittain, joten jos mönkijä alkaa vajota jäihin, niin tikkaat pysäyttävät uppoamisen. Kätevää vai mitä! Vinkki on kuulemma ollut ihan käytössäkin. Ja sitten sanovat, että me ollaan jotenkin vinksahtaneita.

Koira, joka rakastaa mönkijäkyytiä

Olin menossa koirien kanssa ulos ja päästin Pipon jo pihalle samalla kun kiskoin kenkiä jalkaan. Kun menin pihalle, ei koiraa näkynyt missään. Eikä se vastannut huutoihin. Jaakko oli lumisateessa auraamassa jäätietä, joten lähdin kulkemaan mönkkärin pörinää kohti. Sieltä löytyi koirakin. Jaakko oli kesken ajon huomannut, että joku vilahti silmänurkassa ja siellä Pipo juoksi mönkijän vieressä. Jaakko hidasti ja Pipo hyppäsi salamana kyytiin. En tiedä miksi, mutta se on heti mönkijän hommaamisesti asti halunnut kyytiin. Olisiko kyseessä korkean näköalapaikan tuomat edut? Koira on kasvanut Töölössä, joten ainakaan se ei ole päässyt tätä pentuaikana oppimaan.

20180212_184149_CFMoto_Jäätie_Pipo_Jaakko

Frendit auraushommissa.

20180212_184330_CFMoto_Jäätie_Pipo_Jaakko

Ride on! Jäätie kannattaa ajaa heti puhtaaksi, muuten lumi alkaa kinostumaan ja homma muuttuu hankalammaksi.

Liimapuupalkit saapuvat

Torstaina perille tuli ensimmäinen lähetys, liimpuupalkit. Jaakko oli valmistatutunut hyvin ja hänellä oli molemmat meidän peräkärryistä valmiina mantereella. Kaverit lastasivat suoraan hiabilla palkkeja kärryihin. Mikä oli huippujuttu, sillä pisimpien liimapuupalkkien nostaminen kärryyn maasta olisi ollut aikamoista urheilua.

2018.02.15_113900_Rakentaminen.jpg

Kuorman päällimmäisenä olevat palkit ovat yli 10m pitkiä ja todella painavia. Ne eivät mahdu peräkärryyn, vaan siirretään saareen tukkien vetämiseen tarkoitetulla kelkalla.

20180215_163913_Rakentaminen_CFMoto

Vasemmalla näkyy Anssemssin kärryssä hiabilla pinottu lasti. Ensimmäinen kuljetus jään yli oli jännittävä, sillä painoa oli paljon.

Mitä jää kestää?

Jaakko löysi taulukon siitä minkä paksuinen jää kestää minkäkinlaista painoa. 20 cm jää pitäisi kestää kahden tonnin painoa. Meillä mönkijä, kuski ja painavampi peräkärry painaa 1 000kg. Kun katsoo ensimmäistä kuormaa, jossa on painavampi setti liimapuupalkkeja, en yhtään ihmettele, että ylitys jäällä oli jännittävä. Jäälle oli ensimmäisten rundien aikana tullut alkupäähän jokunen railokin. Mutta hyvin oli mennyt. Seuraavaksi otetaan vähän pienempiä kuormia, niin ei ole liian mieleenpainuvaa hommaa.

20180215_163251_Rakentaminen_CFMoto

Kevyemmällä lastilla. Nostan hattua Jaakolle, että hän on saanut ährättyä näitä pitkiä palkkeja yksikseen peräkärryyn ja perille. Lasti on vähän kevyempi, mutta pituus tuo haasteita rannalta kalliota pitkin tontille nousuun.

Mönkijäkauhan sähkövinssistä on taas hyötyä

Esittelin hieman aiemmin Gehlin lumikauhaan asennettua sähkövinssiä. Sille tuli jälleen käyttöä, mutta niin tuli mönkijän omallekin vinssille.

Jaakko ajoi kuorman kanssa jäälle, oikein varovasti ja hiljaa. No, siinähän kävi niin, että etupyörät pääsivät jäälle, mutta painava lasti piti perän ilmassa. Takapyörät eivät osuneet maahan ja niinpä kuorman kanssa ei päässyt eteen eikä taaksepäin. Ei hätää, Jaakko keksi oivan idean. Hän kävi kotona hakemassa jääruuvin ja iski sen jäihin kiinni. Mönkijän oma vinssi kiinni jääruuviin ja hinauksella eteenpäin. Näin homma ratkesi.

Lumikauhan tehokkaampaa sähkövinssia tarvittiin tontille nousemiseen. Meillä on sillä puolella pienet kalliot, joista mönkijä nousee kyllä kevyellä lastilla, mutta nuo isot lastit eivät nousseet. Eipä muuta kuin mönkijä kiinni sähkövinssiin ja laite kuormineen nousi tontille.

20180215_202517_Rakentaminen_CFMoto

Toinen kohta, missä vinssiä tarvittiin oli meidän takapiha. Iso kuorma oli sen verran painava, että mönkijällä oli vähän vaikeuksia. Takapihamme on aivan möykyillä ja luntakin miten sattuu, joten ei ole ihme, että kuorma ei kulje. Mutta Gehlin vinssillä se tuli nätisti oikeaan paikkaan.

20180215_202542_Rakentaminen_CFMoto

Parilla vedolla perille oikeaan säilytyspaikkaan. Vinssi on nopea käyttää. Kun kuorma on vedetty lähelle, laitetaan vinssin vapaavaihde päälle, peruutetaan Gehli, veto takaisin päälle ja napataan kärry paikalleen.

Jäätie toimii myös luistinratana

Siskontyttö tuli kylään ja piti tietenkin testata luistimet! Jäätiellä pystyy melko hyvin luistelemaan, vaikka se ei ihan tasainen olekaan. Jäässä on kuitenkin hurja ero lumen alla muhineeseen jäähän. Muualla jään pinnalla on paikoittain useampi sentti märkää loskaa ja jään pinta on mennyttä.

Omat kaunoluikkarini pysyivät hukassa, mutta onneksi retkiluistimet löytyi.

Luisteluposeeraus!

Me emme ehtineet ajaa saaren edustalle kunnon lenkkirinkulaa ennen kuin jään pinta meni huonoksi. Jos matkaluistelu kiinnostaa, niin Hanikan uimarannalta pääsee auratulle reitille. Suvisaariston kaupan sivuilla on usein tiedotettu missä kunnossa jää on ja onko se aurattu. Reitin pituus on 5,5 km. Yhden tähden tähden-blogi kävi kuvaamassa reittiä, videota voi tsekata täältä. Reitillä on upeat maisemat! Jääreittiä pidetään yllä vapaaehtoisin voimin ja Saaristokaupalle voikin jättää tippikuppiin bensarahaa. Niin ja hakea ulkoilukahvit ja pullat!


SEURAA SAARIELÄMÄÄ:

Facebook

Instagram

Bloglovin

Jaa facebookissa

0