Miten nopeasti sää voikaan muuttua! Viime viikonloppuna kävimme vielä retkiluistelemassa ja tänään jäällä on kerros vettä, lumi on sulanut ja rantajäitä huljuttaa korkealle noussut vesi. Palaan blogissa mielelläni retkiluisteluun. Viime viikonloppuna lähdimme Suvisaaristosta Kytön suuntaan. Mukaan lähti myös Nelli, joka oli käynyt aiemmin samalla viikolla luistelemassa melkeinpä samoilla suunnilla. Hän tiesi, että ulkona oli muutamia hyviä jääpaikkoja.
Pyryttää
Lähtö oli aika erilainen kuin edellisellä kerralla matkalla Porkkalaan. Tällä kertaa satoi lunta ja meillä oli vastatuuli ulos mennessä. Toisaalta mielummin kuitenkin näin päin, myötätuulessa olisi sitten kiva liukua kotiinpäin. Kipitimme Saaristokaupan kohdalta Suvisaariston luisteluradalle ja kuin taikaiskusta Oa alkoi juuri auraamaan rataa ja saimme luistella puhdasta jäätä pitkin lähes koko matkan ulos merelle.
Kytö
Luistelimme eteenpäin ja lumisadekin loppui hiljalleen. Nellin kehuma uusi jää löytyi ja se oli kyllä upean tasaista pienen lumihunnun alla. Jää oli vain 5cm paksua, joten välillä piti pysähtyä koittamaan, miten se kestää. Etenimme kohti Kytötä ja sen edustaa halkovaa laivaväylää. Päätimme mennä yli. Ei se väylä ihan eniten jäässä ollut, mutta ihan ok.
Jääpurjehtijat
Kotimatkalla törmäsimme jääpurjehtijoiden kisoihin. Satuttiin paikalle 4 min ennen lähtöä. Olihan se pakko jäädä katsomaan ja lähtö oli tosi hienon näköistä! Veneet järjestäytyivät riviin, josta jääpurkkari työnnetään juoksemalla vauhtiin ja hypätään kyytiin. Jessus miten kovaa ne menivät! Mukana oli tosi erilaisia veneitä. Oli upeita puisia paatteja ja uudempia kilpaveneitä.
Jääpurjehtijoiden lähtöpaikalta luistelimme kotiin Suvisaariston luistelurataa pitkin. Hieno reissu jälleen kerran ja jäällä näkee aina jotain kiinnostavaa. Me menimme kotiin Saaristokaupan kautta. Siellä oli onneksi vielä laskiaispullia, jotka maistuivat 18km luistelun jälkeen!