Eilen kävin kuvaamassa aivan superkaunista kuuta. Rannalla kuului aikamoinen ritinä ja ratina kun jää liikkui. Otin sitä jopa nauhalle, mutta en nyt lataa sitä tänne, koska ei se Lumiaan niiiin hyvin kuulunut. Olen toki itse kuunnellut videon pari kertaa ja pakottanut Jaakon ihastelemaan jään ääniä. Minulla on kuitenkin pieni aavistus, että laajemmin ei kiinnosta tuijotella mustaa videota ja korva tarkkana ihmetellä kuuluuko ritinää vai ei. Joten mielummin kuva-antia aamukävelyltä, ritinästä muodostui kivien ympärille jäätaideteoksia.
1
2
3
Aamujää
Olemme siirtyneet kulkemaan taas kelkalla. Jaakko kävi testaamassa kuinka paksua juuri jäätynyt jää on, mutta sinne ei parane vielä mennä.
Joutsenet nukkuivat kivien luona jään paukuttelusta huolimatta.
Valkoinen kotiintulo
Kotiin tullessa maisema olikin aivan toisenlainen! Ei näkynyt aurinkoa, mutta valkoista näkyi sitäkin enemmän. Onneksi vanhan ja uuden jään raja erottui joten kuten. Kauempaa jo näkyi pikkusaaren päässä jälkiä. Kuka ihmeen pölkkypää on kompastellut melkein suoraan sulaan veteen pikkusaaren eteen? Lähempänä selvisi kuka oli käynyt etsimässä avovettä.
Sehän on joutsen! Siskoni mukaan joutseno. Koittakaapa sanoa isoja valkoisia pari kertaa joutsenoiksi ja huomaatte, että muuta ette osaa enää sanoakaan. (Saman siskon vuoksi kutsun nykyään aivan sujuvasti kiinteistöporhoja
kiinteistöpörhöiksi.)
Kiitorata oli ollut laskua varten turhan liukas ja lintu oli mennyt pyrstöllään hyvän matkaa.
