Istuin saaressa keittiön pöydällä tekemässä töitä kun yhtäkkiä näkökenttääni osui mies. Lopetin puhelinpalaverin siihen ja päätin käydä katsomassa kuka ihme on juuri tulossa pihalle. Mies oli matkassa jalkaisin, mukanaan jääsauvat ja naskalit. Hän tuli melkein samasta suunnasta, missä Jaakko humpsahti lauantaina jäihin.
”Hej, får jag komma?” huudahtaa mies ja näyttää kädellä toivovansa ylityslupaa tonttimme poikki toiselle rannalle. No tokihan, mutta pakko oli käydä haastelemassa. Selvisi että hän oli tutkailemassa jäitä huomista retkiluistelua varten, heitä oli isompi joukko tulossa luistelemaan aamulla. Muutaman sanan vaihdettuamme mies jatkoi matkaansa jäälle. Ihan pakko myöntää, että vilkaisin pariin otteeseen ikkunasta ulos nähdäkseni punaisen takin ja varmasti jään päällä. Jää kuitenkin kesti ja mies poikkesi vielä kertomaan, mistä voisi luistella. Sitten hän lähti kahville saaristokauppaan. Jäin vähän kateellisena läppärin ääreen.
… ja tuonne se meni.