Saavuimme Turks & Caicosiin puolenpäivän jälkeen Blue Havenin Marinaan. Sisäänmeno satamaan oli aika jännittävä, koska Raymarinen plotterin mukaan kapeaa ränniä ei oltu poijutettu laisinkaan ja Navionicsin mukaan vain puoleen väliin. Soitin Marinaan, josta kerrottiin, että heillä ei ole meidän San Juanissa tehtyä satamavarausta ja että satamaan ajo on helppoa kuin heinän teko. ”Älkää vain ajako sinne koralleihin, jossa vettä on alta metrin”. Kiitos, todella hyvä vinkki. Niinpä minä menin nokkaan tähyilemään. Vesi on täällä niin kirkasta, että oli pakko huutaa välillä Jaakolle paljonko vettä oikeasti on. Visuaalin mukaan arvioisin 2-3 metriä, mutta oikeasti vettä oli puolet enemmän. Lopulta selvisi, että kanava olikin poijutettu loppuun asti, joten Marinaan ajo oli todella helppoa. Ja minkälaiseen Marinaan! Meillä oli käytössä kuntosali, uima-allas ja upea satama-alue.
PYÖRÄRETKI SAARELLE
Lähdimme seuraavana päivänä tutkimaan saarta pyörillä. Ensimmäisenä ajoimme Long Beachille, joka oli nimensä veroinen. Hiekkarantaa riitti ja riitti! Vesi oli matalaa todella pitkälle, joten se olisi ollut täydellinen paikka leijalautailun harjoitteluun. Siitä oli kuitenkin turha haaveilla, sillä tuuli on kuollut aivan täysin. Rannalla oli pari tyyppiä leijoilla, mutta heidän leijansa olivat 17m2 ja 21m2, jotka pysyivät juuri ja juuri ilmassa. Meidän 12 neliöistä leijaa ei olisi mitenkään saanut taivaalle. Rannan vesi oli matalauuden vuoksi ihanan lämmintä. Mihin tarvitaan kylpylöitä, kun sellainen oli juuri tässä tarjolla meille!!
Ihmiset täällä ovat todella ystävällisiä. Esimerkiksi pysähtyessämme ihmettelemään karttaa, kesti alle minuutin, kun kohdalle pysähtyi auto kysymään tarvitsemmeko neuvoja. Muutenkin autot ovat täällä todella huomaavaisia pyöräilijöille, eikä tarvinnut pelätä henkensä edestä autojen tehdessä hihaa viistäviä ohituksia, kuten Tortolassa. Tietenkin pyörätiet jeesasivat myös, sellaisia ei olekaan näkynyt vielä kertaakaan.
RAKASTA PYYKKIKONETTASI!!!
Meillä oli miehekäs pyykkikasa odottamassa pesemistä. Lähes kaikki vaatteemme olivat pesun tarpeessa, samoin kuin kunnioitettava määrä lakanoita ja pyyhkeitä. Lähetin Jaakon satamakonttoriin kysymään miten pyykki täällä hoidetaan ja pyysin, että tsekkaa myös hinnan. Jaakko tuli takaisin ja kertoi, että pyykkäys kyllä järjestyisi. Vaatimattomaan hintaan 4 usd/pauna. Ja siihen päälle vielä sataman ottama välitysmaksu 10%, joten yksi pauna pyykkiä maksaisi 4,40 USD! No hallelujaa! Jos imperiaalit mitat eivät ole tuttuja, niin pauna on suurinpiirtein 0,450 kg ja meillä oli pyykkiä sellainen 12 kiloa. Tämä tarkoittaisi, että saisimme maksaa yli satasen! Perustan tänne välittömästi pesulan, jos tulen tänne pidemmäksi aikaa, sillä emme löytäneet sellaista kaupungista. No, tässä tuli se raja vastaan, jossa Annika alkaa pestä nyrkkipyykkiä. Okei, en lakanoita sentään, mutta muuten…
En ole ikinä pessyt nyrkkipyykkiä tälleen urakalla, joten päätin vain imitoida pesukoneen ohjelmia. Kehitin tehokkaan menetelmän, joka perustui pitkiin liotusaikoihin ja pyykin möyhentämiseen. Pesin Defyrin molempien vessojen käsienpesualtaissa yhtä aikaa. Ensin laitoin pyykin kylmään veteen likoamaan ja möyhentelin sitä. Sama juttu toisen pyykin kanssa, jolloin ensimmäinen likoaa. Sitten kuumassa vedessä. Lopuksi huuhtelut. Awesomeness! Neljä pienen pikkuruista ”koneellista” pyykkiä oli puhdasta! Tai jos ei puhdasta, niin ainakin se haisi pyykinpesuaineelta… Koko Defyrin sitlooda oli viritetty täyteen pyykkinaruja pitkin poikin kaiteiden lisäksi.
Turks & Caicos on aivan upea paikka, mutta hinnoittelu on kyllä osittain lähtenyt ihan lapasesta. Tullaukset maksoivat kaikenkaikkiaan 145 USD, mikä on tähän astinen ennätys. Seuraava ennätys tulee Bahamalla, joka on vielä kalliimpi. Satamamaksu on tähän mennessä kallein, mutta ARC:n myötä saamme ekan yön ilmaiseksi ja 15% alennusta, joten ei ihan mahdoton meininki. Kaupassa kannattaa vähän katsoa mitä ostaa. Jotkut asiat ovat Suomi-hinnoissa, mutta aika moni on myös sen yli. Vai miten olisi vaikka litra tavallista mehua 5,5 USD tai Lindtin suklaalevy 7 USD (jäi ostamatta jopa minulta!).
Hinnoista huolimatta Turks & Caicosiin kannattaa meidän mielestä ehdottomasti tulla käymään! Täällä on jotenkin sopivasti kaikkea. Upeita rantoja, jotka olivat lähes autioita. Mutta kuitenkin kylässä oli kauppoja ja useampia ravintoloita, joista sitten voi hakea vähän elämää. Tavallaan tämä oli sekoitus sekä Barbudaa, jota rakastin sekä vilkkaampaa elämää. Me olemme täällä niin vähän aikaa, että ehdimme katsella vähän ympärillemme vain tässä saaressa. Turks & Caicos muodostuu useammasta saaresta. Monta upeaa asiaa jää näkemättä, jälleen kerran. Alkaa tuntua siltä, että vinkkimme Karibian purjehdusta miettiville on viettää täällä useampi vuosi!