Noin pääsääntöisesti on todella kiva seurata luonnossa tapahtuvia juttuja, kuten eläinten touhuja tai auringon nousuja. Mutta siinä vaiheessa, kun nämä ilmiöt uhkaavat kasvimaatani, niin silloin mennään rajan yli! Vaikkapa myyrät. Ei minulla periaatetasolla ollut mitään niitä vastaan, kunnes ensimmäisenä kasvimaa-kesänäni nostin syksyllä muutamia ensimmäisiä porkkanoita ja niistä oli jokaisesta nakerrettu pieni pala pois. Kävin välittömästi Bauhausissa ostamassa 10 loukkua ja viritin ne kasvimaan ympärille. Peurojen vierailun jälkeen kävimme öisellä karkotusreissulla koiran kanssa, tosin emme kyllä nähneet peuroista vilaustakaan.
Mutta nyt minulla on astetta juonikkaampi vierailija. Tai ainakin massavampi. Nimittäin merivesi on päätänyt pistää ranttaliksi takapihan lisäksi myös kasvimaallani.
Tulin eilen illalla kotiin työkaverin glögi-illasta ja kovin tuuli oli jo laantunut. Jo mantereen päässä näki, että vesi oli aika korkealla. Kotona sen sitten huomasi kunnolla, kun lähdimme koirien kanssa kiertämään tonttia, joka oli jonkin verrankin pienempi kuin aikaisemmin. Onneksi olin kotona jo ennen kymmentä, sillä pääsin heti pelastelemaan erilaisia tavaroita pitkin tonttia. Sanomattakin lienee selvää, että Jaakko oli taas poissa, kun piti kahlailla meressä hakemassa tavaroita turvaan. En käsite, miten hän onnistuu ajoittamaan nämä poisttaolot näin kätevästi!
Kivisilta pikkusaareen oli hävinnyt kokonaan veden alle.
Alan ymmärtää miksi salaattipaatin takalaidassa ei tänä vuonna millään kasvanut salaatti. Luulenpa, että maa on hieman suolaantunut…
Kasvilaatikot olivat käytännössä veden täyttämiä… Vasemmalla takana olevassa lavassa on kolme lavankaulusta päällekkäin, joten sitä laatikkoa vesi ei aivan peittänyt. Muut lilluivat merivedessä. aamulla selvisi, että merivesi oli vienyt mukanaan osan mullasta ja luulenpa, että syyskylvö ei mennyt ihan nappiin… Kuvassa on siis kuusi kasvilavaa!
Aamulla vesi oli jo laskenut. Korkeuseron näkee veden rannalle tuomista kaisloista.
Takapihasta saisi nyt jäädytettyä upean luistinradan!
Koirat olivat mukana tutkimusretkellä.
Vaikka vesi oli jo laskenut niin, että kasvilavojen ylimmät laatikot olivat näkyvillä, vaikutti silti siltä kuin minulla olisi kasvimaa merellä.
Huomenna pitäisi alkaa toinen rivakka tuulenpuuska, joka nostaa meriveden ennusteen mukaan aivan yhtä korkealle, katsotaan!
Comments
No hui! On kyllä korkealla vesi voi elämä. Nyt äkkiä Venetsiaan tutkimusmatkalle.
Haha, kuulostaa hyvältä! 🙂
Aika pelottavaa, kun tietää, miltä normaali vedenkorkeus noissa kuvissa näyttäisi! Tuo Jompan ehdotus tutustumismatkasta Venetsian tulvaratkaisuihin kuulostaa kyllä aika houkuttelevalta 🙂 Toisaalta hyvä nähdä saaressakin noita ääri-ilmiöitä tulevia rakentamissuunnitelmia ajatellen. Tietää sitten, tarvitaanko tulvavesillä millaisia siltoja tai ylimääräistä veneilykalustoa pelkästään saaren sisäisiä liikkumisia varten.
Koettakaahan pitää jalat ja tassut kuivina, etteivät flunssat enää uudelleen kävisi kimppuun. Ja, Annika, alat varmaankin jo uskoa, että se on Jaakolla geeneissä, siis taito olla muualla tulva- ja myrskytilanteiden aikana. Pahoillani!
Joo, olisihän se kiva käydä Venetsiassa katsomassa tulva-asumista! Ja söpöt sillat olisivat myös kivoja tänne. Ja kyllä, on vissiin tosiaan geeneissä tuo sopivaan aikaan kotoa poissaolo! 🙂
Meillä on ihan sama tilanne ollut viikonlopun päällä :(. Ikävää tuhoa :((. Tsemppiä teille tuhojen korjailuun. Postasin myös yhtä ankeita näkyjä juuri blogissani. Kyllä on poikkeuksellista, mutta jotenkin tähän pitäisi yrittää jatkossa varautua… huoh.
Katsoin ne teidän kuvat, huhhuh!! Meillä jos rakentaisi uutta, pitää rakennus olla muistaakseni 3m keskivedenkorkeudesta. Nyt se käy järkeen! Tekemäsi kivimuuri näyttää selvinneen, mietin liukenisiko siitä savi irti ja kivet lähtisivät vierimään alas. Tsemppiä sinne, pakkohan tämän on jossain vaiheessa laskea?
Mietinkin, että kuinka teillä mahtaa olla osaiat siellä saaressa, kun vesi näusi näin korkealle… Olipas hurjaa. Tuosta yhdestä kuvasta saisi tosiaan ihan haastavan tehtävän: etsi kuvasta kuusi (6) kasvilavaa. Aika paljon se varmasti taas odottamatonta työtä teettää, joten paljon voimia ja kärsivällisyyttä teille!
Meillä on kuitenkin hyvä puoli, että rakennukset ovat korkeammalla, joten taisi vain minun kasvimaani jäädä kunnolla veden alle ja runtelemaksi. On tämä jännää… Hirmuinen voima on meressä!
Tosi hienot kuvat ,
mutta ei kyllä ole mukavaa, jos rakastaa kasvismaita, mutta jos voi elää ilman
niin kyllä siellä varmasti voi viihtyä. Myös täällä tanskassa on ollut sama tilanne, ja monet eivät
koskaan ennen ole nähnyt niin paljon vettä kuin nyt, monessa kodissa ihan 20 cm olotiloissa.
Kiitos kutsusta olla mukana siinä Kiwi-pelissä, rehellisesti sanottuna niin ei nyt ole oikein kiinnostusta.
Toivon teille kaikkea hyvää ja rauhallista onnekasta Uutta vuotta 2016.
Terveisin Margareta
Meillä vedet pysyvät onneksi kaukana talosta, joten mitään huolta ei ole. Tuo Kiwi-kutsu oli vahinko, en tiennyt, että kutsu lähti kaikille facebook-kavereille tietämättäni, kun kävin katsomassa mikä se on… Joten hyvä jos jätit väliin! Hyvää Uutta Vuotta!