Eilen illalla saatiin väylä auki Busterilla maihin asti. Muutamana aikaisempana vuonna väylää on saanut ylläpitää keväisin jonkin aikaa ja se jäätyy aina yön tullen uudestaan. Tämä vuosi on kuitenkin ollut poikkeus. Jäät ovat pysyneet niin hyvinä pitkän aikaa, että nyt kun ne alkoivat lähtemään, ovat lämpimät ilmat sulattaneet jäätä ihan hujauksessa. Tänään kun katsoo merellä lepäävää tummaa jääsohjomassaa, tuntuu aika uskomattomalta, että eilen illalla kuljimme vielä osan matkaa jäätä pitkin. Jäiden lähtö onkin aivan käsillä ja kohta tiedämme kuka arvasi oikean päivän. Minä ja Jaakko emme päässeet tänä vuonna kovinkaan lähelle.
Kelirikossa kulkemista
Kun kelirikko kestää puolitoista päivää, on se pelkästään hauska seikkailu. Eilen aamulla lähdimme molemmat töihin ja koska veneellä ei päässyt perille asti, niin otimme pikkuiset muovijollamme käyttöön. Näistä veneistä saimme vinkin saarinaapureiltamme, heillä oli hyvät kokemukset tasapohjaisista jollista. Parin talven kokemuksella olemme samaa mieltä. Vene on kevyt kuljettaa ja sopiva yhden ihmisen käyttöön! Aamulla matkamme koostui ensin pätkästä jäällä kulkemista, sitten melomista, jonka jälkeen noustiin isolle, kiinteälle jäälle ja lopulta vielä ihan pienestä pätkästä vedessä ennen rantautumista.
Kovalle jäälle nousu on helppoa, mutta sohjoiselle jäälle nouseminen on hankalampaa. Keksi ei oikein pidä ja vaikka pitäisikin, en meinaa saada vedettyä paattia jään päälle. Keksimme loistavan avun kotiinpaluuta varten jääruuvista ja pitkästä köydestä. Otimme muutaman kännykkävideon meidän etenemisestä ja tässä on meidän toheloimista jäällä ja vedessä!
Kotimatka sujui siis aika helposti ja eilen illalla päästiin ekaa kertaa jään läpi Busterilla. Matkalla oli kyllä niin sitkeän jään kohta, että jouduin vaihtamaan kerran täysin reittiä, että pääsin läpi. Mutta joka tapauksessa, veneily aloitettu!
SEURAA SAARIELÄMÄÄ:
Jaa facebookissa