Täälläkin on ollut jo kylmiä ilmoja, pikkuisen jäätä rannoilla. Eilen oli tyyni päivä ja pakkasta useampi aste edellisenä, niin yöllä kuin päivälläkin. Työpäivän aikana meri oli mennyt jäähän niin pitkälle kuin silmä näki! Tämä oli aikamoinen yllätys, enkä muista, että jääkansi olisi tullut aikaisemmin näin nopeasti näin laajalle alueelle. Yleensä jää etenee hiljalleen ja tuuli pitää avoimempia paikkoja aukinaisina. Toki jää oli ohutta, mutta siinä se oli muistuttamassa talven lähestymisestä.
Ilta oli kirkas ja vastarannan valot heijastuivat upeasti jään pinnalle.
Jäinen aamu
Aamulla pääsimme katsomaan jäätä valoisalla ja sitä oli tosiaan niin pitkälle kun pystyi katsomaan. Peite oli ohutta, ehkä noin sentin paksuista jäätä.
Aamulla lämpötila oli noussut jo lähelle nollaa.
Saaren lähistöllä asuvan joutsenperheen poikaset taisivat tutustua ensimmäistä kertaa jäähän. Yksi niistä nousi jäällä ja käveli pitkän tovin siivet levällään. Se taisi olla aivan ihmeissään, kun uimavedet olivat muuttuneet käveltäviksi!
Buster lähti nätisti käyntiin ja sen annettiin hetken lämmetä ja rikkoa jäätä ennen työmatkaa. Moottori käy vähän epätasaisesti, joten Busterille on buukattu huolto. Talvi sujuu huomattavasti kivuttomammin kunnolla toimivan moottorin kanssa!
Aamulla jää mureni Busterin alla helposti kuin mikä. Vielä se ei ole kunnon jäätä ja hyvä niin!
Kuten Jaakon selän takaa näkyy, on meillä vielä kaikki veneet vesillä. Huskyn voisi jo hiljalleen nostaa ylös, mutta Sirmet-lautalle on vielä hommia. Sillä pitäisi kuljettaa villaa raksalle sekä villan puhalluskone kahden viikon päästä. Kahden viikon päähän ennusteet näyttävät aika kylmiltä, katsotaan joudutaanko tekemään Sirmetin pikanosto ennen sovittua puhallusvillakeikkaa vai saataisiinko kautta venytettyä vielä kaksi viikkoa!
Tällä kertaa jäät lähtivät yhtä nopeasti kuin tulivatkin. Iltapäivällä alkoi tuulla kovempaa ja auringon laskiessa oli avoimilta paikoilta jäät täysin lähteneet.
”3mh, oh, k + 2 kph. Taiten suunniteltu pieni asunto, jossa on kaikki mitä tarvitset. Hyvät säilytystilat. 365 merinäköala ja uima-allas takapihalla.”
No kuulostaahan tuo nyt ihan sairaan hienolta! Pieni reality-check tulee tietysti siitä, että Defyrillä on mittaa pisimmillään 12,98m ja leveyttä leveimmässä kohdassa 3,99m. Veneessä asumista on takanapäin 3,5 kuukautta, joten joko tässä uskaltaisi väittää tietävänsä, miltä paatissa elely tuntuu. Sanoisin, että tämä on ollut todella siistiä! Maisemilla on toki osasyynsä, mutta hermo palaa yllättävän harvoin siihen, että säilytystilaa on rajallisesti tai että lyön pään todella usein takahyttien kattoon. Defyrin tilat ovat kahdelle hengelle aivan ruhtinaalliset, mutta ahdistuskohtauksia ei tullut (ainakaan kovin montaa), edes Atlantilla, jossa meitä oli 7 ja aika lailla riittävästi tavaraa ahdettuna samoihin tiloihin.
Tajusin, että en ole yhtään esitellyt Defyrin tiloja, joten nappasin aamupalan teossa lomassa kuvia keittiöstä. Keittiö sijaitsee salongin sivussa veneen keskiosassa. Pääsääntöisesti tuossa on ihan superhyvä tehdä ruokaa ja pienemmässä kelissä keittiön ja salongin välissä oleva sohva estää suuremman kaatuilun. Isoon keliinkin on välineet, nimittäin turvavyö!
Keittiö vasemmalla ja salonki oikealla.Turvavyölle on kolme kiinnityspistettä. Itsensä voi köyttää niin tiskaamaan kuin hellankin viereen. Huono puoli on, että noihin koukkuihin törmäilee, vaikkei kokkihommissa olekkaan. Atlantin ylityksen jälkeen oli hienoja mustelmia lonkissa.Täällä me syödään. Paitsi että ei kyllä syödä nyt. On nimittäin vähän liian kuuma hengailla sisällä.
Säilytystilat veneessä on mielestäni ihan huippuja! Joka ikinen pieni kolo on oikeasti säilytystilaa. Paras ja ovelin piilo veneessä on maston juuressa olevan sohvan käsinoja. Onko se vain käsinoja? Eheii, ei tietenkään, siellä on pikkuinen kaappi!
Se on sohva!Ei kun se onkin kattila- ja ruokakaappi! Atlantin ylityksellä ruokaa oli varastoituna lisäksi isojen sohvien alle, koko pöydän alla oleva tila ja muutama hedelmäpussi roikkui katossa. Ja tietty ulkona oli hedelmäpussit myös.
Defyrissä on kaasuhella, niin kuin varmaan 99,9%:ssa veneitä. Suomalaista keksijämentaliteettiä edustaa purjevene Sailjet 40, joka tuli myös Atlantin yli. Siinä oli induktioliesi ja aika paljon muutakin mielenkiintoista. Kuten vaikkapa sauna.
Kovalla kelillä on aina riski, että kattila tulee hellalta alas ja vedet syliin. Kokin olisikin suositeltavaa käyttää muovista essua ruoantekopuuhissa, jos ollaan aallokossa. Meillä oli Atlantilla 7 hengen kokkailuja varten järjettömän iso kattila, ettei vesi tulisi aallokossa laitojen yli.
Hella/uuni on kiinnitetty siten, että hella liikkuu todella liukkaasti aaltojen mukaan. Ja vielä hellan pihdit helpottavat kattiloiden pysymistä paikallaan. Meillä tämä toimii todella hyvin ja purjehduksen aikana ei olekaan tullut kattiloita hellalta lattialle.Kun tarvitsee lisää tilaa ruoan laittoon, voi hellan kannen laittaa kiinni ja voila, laskutilaa löytyy! Myös tiskipöydän altaille on omat kannet.Matkan aikana hellan kantta ei kannata sulkea, koska blenderin takana näkyvät purkit ja purnukat lähtisivät hyvää kiitoa milloin mihinkin suuntaan. Ne pysyvät kannen avulla paikoillaan.Termarit vedelle ja kahville pysyvät paikallaan kahden kumpparin avulla. Tästä huolimatta olemme rikkoneet muistaakseni kolme Airamin termaria eri matkoilla Defyrin kanssa. Tämä versio on pysynyt ehjänä tammikuusta lähtien.
Jääkaappeja meillä on kaksi, yksi arkkumallinen kaappi, joka on uskomattoman tilava! Pienempi kaappi on perinteinen ovesta avattava kaappi, mutta se on tällä hetkellä poissa käytöstä. Se vie turhaan sähköä, sillä pärjäämme yhdellä kaapilla vallan mainiosti.
Jääkaappiin meni esimerkiksi 13 kg lihaa, jugurtit, juustot, voit yms kylmäkama kolmen viikon ylitystä varten aivan heittämällä!
TAIDETTA JÄÄKAAPISSA
Ja kun kerran jääkaapeista puhutaan, niin taidetta olisi tarjolla jääkaapin oveen! Joku ehkä muistaakin, että pidimme syksyllä siskoni Kaija Papun taidenäyttelyn jääkaapinovessamme. Näyttely on lähdössä kiertueelle ja kuka tahansa voi hakea taidenäyttelyä omaan jääkaappiinsa! Taidepläjäys on osa Pirkanmaan triennaalia, joten syksylle etsitään erityisesti Pirkanmaalaisia galleristeja. Mutta näyttely kiertää mihin tahansa! Kaijan blogista voit katsoa tarkempaa tietoa ja esille tulevia teoksia.
Kirjoitin jo silloin päivityksen taidenäyttelystä, mutta sanonpa vielä, että se oli ihan sairaan kivaa! Emme pingottaneet hirveästi tarjoiluista tai muusta (okei, koti ja tontti todella kaipasivat siivousta, sen teimme). Ja kämppäkin oli (on) vielä aivan kesken. Oli kuitenkin ihan erilaista kutsua ihmisiä kylään katsomaan taidenäyttelyä, suorastaan vähän jännittävää! Joten suosittelen kokeilemaan!
Masa ja OIkku olivat lähteneet Suomeen ja olemme pitkästä aikaa kahdestaan veneellä. Oikun viimeistä iltaa tuli juhlistettua maistamalla parin eri baarin Mojitoja, joten nyt oli hyvä syy jättää urheilu tekemättä ja puuhailla vain veneellä. Päätin aloittaa tiskaamisella ja siirtyä sitten käymään läpi kuivamuona-varastoja.
Kuivamuonavarastoja kannattaa käydä läpi kahdesta syystä. Ensinnäkin tietää mitä siellä kaapeissa on, sillä veneen säilytyspaikat eivät ole maailman helpoimpia ja asiat täytyy kaivaa esille sohvien ja lattialautojen alta. Toinen tärkeä juttu on tsekata löytyykö ruuista ötököitä.
Ötököiden takia Jokainen ruokajuttu laitetaan omaan minigrip-pussiin. Aina.
Oman kokemukseni mukaan pikku-öttiäisiä tulee helpoiten riisiin ja kaurahiutaleisiin. Olen löytänyt niitä myös sokerista ja ehkä muistaakseni linsseistä. Meidän veneessä kaikki safka pakataan minigrip-pusseihin, joten jos jostain ruuasta kömpii esiin eläimiä, ne pysyvät vain yhdessä ruokapussissa. Tällä kertaa ötököitä löytyi Uncle Bensin tummasta riisistä. Nämä oli ensimmäiset öttiäiset Karibian päässä. Edellisen kerran niitä oli Madeiralla. Olimme ostaneet riisiä ja kokkimme Siv & Nina tekivät risottoa. Keittiön puolelta kuului vähän supinaa ja sitten minulta kysyttiin, että olisikohan veneessä muuta riisiä? Eipä ollut ja taisin vähän arvata miksi sitä kysyttiin. Kohta tarjoiltiin aivan superhyvää risottoa. Jälkikäteen saimme tietää, että mukana taisi olla muutama ylimääräinen proteiinin lähde myös. Safkat kannattaa siis tarkistaa jo kaupassa.
Olohuoneeseen viritetyn verkon takana on yksi kuiva-ainekaappi. (Oii, siellähän on pullo Möettiä! Masa toi sen meille tuliaisiksi ja avata saa kuulemma sitten kun ollaan Jaakon kanssa kahdestaan!)
Yllättävän vähän ötököitä on ollut, eikä myöskään torakoita ole näkynyt. Torakat tykkäävät pahvista ja lisäksi ne tykkäävät hengailla tölkkien pohjissa, etenkin jos siinä on vielä pahvia mukavasti pohjalla. Niinpä kaikki tölkit ja säilykkeet pitää ensin pestä ennen kuin ne tuodaan veneelle. Sama juttu on hedelmien kanssa. Vähän työlästä, mutta homman jaksaa, kun miettii kuinka epämukavaa torakoiden kanssa asuminen olisi!
SE PASTA
Veneessä on edelleen melkoinen määrä Atlantin ylitykseltä jäänyttä kuivamuonaa ja säilykkeitä. Tai jos ihan rehellisiä ollaan, niin veneellä on aika paljon ruokaa vuoden 2013 Atlantin ylitykseltä. Muutama purkki on lähtenyt Suomesta 2013 toukokuussa. Niinpä kehittelen aina välillä kaikenlaista safkaa säilykkeistä. Tällä kertaa vuorossa oli pasta. Mukaan tulevat valkosipuli ja sipuli ovat suoraan Las Palmasista. Pakko sanoa, että olen yllättynyt miten hyvin sipulit ovat säilyneet veneen takaosassa verkossa! Varsinaiset ainesosat valitaan sujauttamalla käsi sohvan alla olevaan muovipussiin, jossa on erilaisia säilykkeitä merenelävistä. Niistä valitaan silmät kiinni kaksi kappaletta. Ihan sama mitä sieltä tulee, sillä nämä säilykkeet pestiin ennen Atlantin ylitystä ja etiketit lähtivät. Niihin on kyllä kirjoitettu, mitä ne sisältävät, mutta minulle esimerkiksi tällä kertaa kouraan osuneet Melilla tai Caballa eivät sano kyllä yhtään mitään. Näiden lisäksi kaivoin mukaan säilykepaprikaa. No, kaikki pannulle ja pasta kiehumaan!
Hyvää settiä!
Mutta nyt hyviä vinkkejä. Minulla on kaksi pakettia kuivattuja viikunoita. Muistaakseni ajattelimme Axelin kanssa, että voisimme leipoa leipää ja laittaa sinne sisään kaikkia kuivattuja hedelmiä. Joo hieno idea, jolla ei ollut realiteettien kanssa mitään tekemistä. Hyvät reseptivihjeet otetaan siis käyttöön!
Aamulla lämpötila oli noussut jo lähelle nollaa.
Saaren lähistöllä asuvan joutsenperheen poikaset taisivat tutustua ensimmäistä kertaa jäähän. Yksi niistä nousi jäällä ja käveli pitkän tovin siivet levällään. Se taisi olla aivan ihmeissään, kun uimavedet olivat muuttuneet käveltäviksi!
Buster lähti nätisti käyntiin ja sen annettiin hetken lämmetä ja rikkoa jäätä ennen työmatkaa. Moottori käy vähän epätasaisesti, joten Busterille on buukattu huolto. Talvi sujuu huomattavasti kivuttomammin kunnolla toimivan moottorin kanssa!
Aamulla jää mureni Busterin alla helposti kuin mikä. Vielä se ei ole kunnon jäätä ja hyvä niin!
