Kalaonni jatkuu ja emme ole yksin

saaressa Uncategorized 7 Comments

“Kalaa, kalaa! Ja nyt on muuten iso kala!” Heräsin torstai-aamuna kuhinaan kannella. Oli pakko nousta kannelle katsomaan, mikä on homman nimi. Mikko ja Perttu vkelasivat vimmatusti vapaa, joka näytti painuvan kalan voimasta kaksinkerroin. Rimpis kutsuttiin kuskiksi, sillä hän on virallinen kalan nostovaiheen ruorimies. Kala pisti vimmatusti hanttiin samaan aikaan, kun ajoimme vauhdikkaasti eteenpäin. Ensimmäistä kertaa kuulin taktikkomme vaarantavan vauhdin kalan tai minkään muunkaan vuoksi. “Keulapurje sisään!”, huusi Perttu. Teimme työtä käskettyä ja nappasimme Genuan rullalle. Vauhti oli vieläkin liian kova kalan saamiseksi kyytiin. Seuraavaksi juoksin mastolle vetämään iso-purjetta sisään. Purjeet reivattuina Perttu ja Mikko hilasivat kalan kannelle. Tälläkin kertaa saaliina oli Dorado, painoa 7,5 kg! Taktikko muisti heti roolinsa, kun kala oli turvallisesti ylhäällä. “Hei, purjeet ulos! Miksi purjeet ei ole jo ulkona!” Vauhti saatiin nopeasti takaisin normaaleihin lukemiin. Asianmukaisten saaliskuvien jälkeen söimme lounaaksi erityisen tuoretta kalaa!

LETTUJA JA POKERIA

Ruokapäivä oli muutenkin yllätyksiä täynnä! Saimme nimittäin lättyjä. Olimme tilanneet Tiksin vanhemmilta muutaman pussin Sunnuntain lettutaikinapusseja. Oli aika jees fiilis, kun kesken purjehduksen keittiöstä alkoi virtaamaan lättyjä pöytään! Kuulostaa ehkä hullulta, että valmistaikinapussit roudattiin suomesta asti. Meillä oli huomattavia vaikeuksia löytää Las Palmasista oikeita jauhoja, saati sitten hiivaa tai leivinjauhetta. Ehkä konditoriakulttuuri on niin vahva, että espikset eivät leivo itse tai sitten leipovat aivan erilaisista aineksista.

Ilta jatkui suotuisissa tuulissa ja pokerinpeluun merkeissä. Meillä on menossa jatkuva turnaus St Luciaan asti. Vallitseva massikeisari, eli voitolla oleva pelaaja, saa pitää kultaista pokerivoittajan kelloa. Kello on tietenkin kiina-kaupasta, ehtaa tavaraa!

VHF-HUUTELUA

Torstaina emme olleet merillä aivan yksin. Tiemme ristesivät yhden katamaraanin kanssa. Ohitimme heidät itse asiassa aika läheltä, puolen mailin päästä. Heillä oli lähettävä AIS, joten näimme heidät koko ajan plotterissa. Meillä ei lähettävää AISIa ole, joten mietimme tietenkin kaikkien koiruuksien tekemistä pimeydessä ja häipymistä vähin äänin paikalta. Tyydyimme kuitenkin vain valaisemaan lampulla purjeemme, jotta he huomaisivat meidät helpommin. He vastasivat valotteluun valaisemalla omia purjeitaan.

Otimme heihin myös VHF:llä yhteyden, mutta meille vastasikin toinen vene, Euphoria, XP42. He kertoivat olevansa myös ARCissa ja kuulumisia kysyttäessä kertoivat olevansa luokkansa kakkosia. Tähän taktikkomme Perttu kuittasi, että me olimme kyllä oman luokkamme johdossa. St Luciassa sitten tavataan!

JÄÄKAAPPI-PROBLEEMEJA

Juuri kun olimme suunnitelleet konnuuksia katamaraanille, huomasimme, että jääkaappi oli järjestänyt konnuuksia meille. Se nimittäin lakkasi toimimasta ja meillä oli vielä aikas paljon tuoretavaraa, kuten lihaa jäljellä.

Olen vahvasti sitä mieltä, että jokaisessa veneessä kuuluu olla yksi diplomi-insinööri. Pääsin vähän apulikaksi, kun Perttu paikansi vian termostaattiin. Sitten menikin vain puoli tuntia ja jääkaappi pelasi paremmin kuin ennen! En ole itse diplomi-insinööri, joten tyydyn kuvailemaan, että vian korjaukseen liittyi ohitus ja uuden kytkimen asennus ja sen sellaista. Sitloodasta kuului hurraa-huutoja, kun selvisi, että jääkaappi meni kondikseen. Tämä tarkoitti, että jatkossakin saattoi saada kylmää olutta!

Kaksi kolmasosaa matkasta on takana. Defyr taivaltaa viimeistä 900 mailia kohti St Luciaa!

Ps. Meillä ei ole täällä googlea. Olemme pohtineet seuraavia asioita: – Miksi lentokalat lentää? Onko se pakokeino, ruoanhaku vai huvittelua?
– Olemme aamusta törmänneet pieniin levämättäisiin. Ovatko ne jostain rannasta irronneita leviä, vai kasvaako ne mättäät Atlantilla?
– Kuinka kovaa Kolumbuksen laivat purjehti parhaimmillaan? Kuinka kauan niillä kesti ylittää Atlantti?

Jos joku tietää, lähettäkää meille meilinä!

Comments 7

  1. Kolumbus 1:a resa Gomera-Bahamas 6.9-12.10.1492 = 37 dar. Ni är snabbare. Hälsa kocken Axel! Vi gissar att ni anländer S:t Lucia 13.12 = Lucia! Lycka till.

    1. Post
      Author

      Ei kauas heittänyt! Saavuimme 11.12. aamuyöllä. Muuten, täällä vietettiin kansallispäivää 13.12. Lucian päivänä. Yhteensattuma?

  2. Flygfiskar flyger för att undkomma rovdjursfiskar. De kan flyga upp till 45 sek.
    Med vänlig hälsning, er expert. Segla lugnt. Hälsn fr Ingå

    1. Post
      Author

      Kiitokset lentokalatiedoista! Nämä kommentit eivät tulleet meille veneelle asti, joten vasta nyt kun on pääsemme nettiin, niin olemme päässeet lukemaan niitä. Välitin Axelille viestin, että käy lukemassa terveisenne!

  3. Lento- eli liitokalat pakenee petokaloja.

    Kolumbus kävi Amerikassa 4 kertaa vuosien 1492 – 1504 aikana.
    Eka reissu lähti Kanarialta 6. syyskuuta 1492 ja kesti 5 viikkoa. Saapui jollekin Bahamasaarten saarista 12. lokakuuta. Miehistöä oli vaan 86 hemmoa.
    Toka matka kesti vain 20 vuorokautta ja mukana oli 17 laivaa.
    Nopein reissu oli 4. ja kesti 19 päivää.

    Eli forssia ettette häviä Kolumbukselle 🙂

    Hyviä tuulia teille !

    Levistä ei oo tietoo.

    1. Post
      Author

      Aijai, siis muutamalla päivällä voitimme Kolumbuksen nopeimman! Aika kovaa ovat hekin menneet! Monikohan noista 17 laivasta pääsi perille…

Jätä terveiset saareen!