Torakka talossa

saaressa Guadeloupe, Karibia 5 Comments

Heräsin yöllä Jaakon rääkäisyyn ja olin varma, että hän löi taas päänsä kirjahyllyyn, tällä kertaa vähän pahemmin. Mutta miksi hän pomppasi tuolla lailla pystyyn, vähemmästäkin pään lyö. Onkohan ankkuri pettänyt ja en vain ollut kuullut ipadin anchor alarmia? Hapuilin rillejä toisella kädellä ja kysyin “Mitä tapahtui?”, sängyn jalkopäässä kyykistelevältä Jaakolta. Samaan aikaan kun minä sain päähän näkökykyni, alkoi puhekyky palautua Jaakolle. ”Täällä tyynyn alla on torakka!” Jaakko oli herännyt siihen, että torakka käveli hänen kädellään. Morjens! Onneksi se ei kävellyt minun kädelläni, siihen olisi herännyt koko St Annen lahti.

Olimme illalla kuunnellet dekkaria äänikirjana ja Jaakko näytti siltä kuin olisi ollut Albert, toinen pahis-kaksonen, joka tukehdutti uhriaan tyynyllä. Torakkahan ei tuohon käsittelyyn kuolisi, joten kipaisin keittiöön hakemaan kattilan. Jaakko raotti vähän tyynyä ja nyt minäkin näin ison, lihavan torakan. Nappasin kattilan torakan päälle. Sitten ujutimme leikkuulaudan kattilan alle. No niin, nyt meillä oli torakka kattilassa. Mitäs seuraavaksi?

Torakkaa ei saa tappaa lätsäyttämällä sitä kuoliaaksi, sillä se laskee liiskauksen voimasta jotain miljoona munaa ympäristöönsä. Päätimme laittaa torakan uintireissulle. Olimme ankkurissa yötä, joten kumiveneemme oli nostettu veneen takalaidalle melkein metrin korkeudelle ilmaan. Emme päässeet tiputtamaan torakkaa uimaportaalta, joten jouduimme heittämään sen kattilasta mereen veneen sivusta.

Juuri kun heitimme sen veteen, pohdin puoliääneen, että ”Osaakohan torakat uida?”. Torakka tipahti laineille ja lähti kroolaamaan riuskoin vedoin kohti venettä. Ei voi olla totta! Se ui kohti veneen perää kumiveneemme alle, jonne hukkasimme visuaalin. Juoksimme veneen perään katsomaan näkyykö torakkaa, mutta emme enää nähneet sitä. Olimme 99% varmoja, että aalto oli vienyt torakan hyvästä uintiyrityksestä huolimatta. Mietin vielä ääneen voisiko torakka päästä takaisin veneeseen. Jaakko totesi, että ”Eihän sieltä veneestä pääse ihminenkään helposti kyytiin, miksi sitten torakka?”. Ei millään pahalla, öisen Jaakon logiikka tuntui vähän ontuvalta.

Viritimme yöllä kaikki löytämämme torakka-ansat ja myrkytimme lakanan ja tyynyn, joihin oli jäänyt torakasta jotain mömmöä. Mietimme mistä se oli tullut kyytiin. Ruokien kanssa olemme olleet niin varovaisia, että emme uskoneet safkoja alkuperäksi. Toinen vaihtoehto on, että se on tullut köysiä pitkin edellisessä satamassa. Todennäköisintä on kuitenkin, että se oli tullut purjepussissa. Olimme hakeneet aiemmin korjattavana olleen genuan telakka-aluuelta veneeseen ja heittäneet kassin purjeineen meidän sänkyyn. Ehkä se tulikin sieltä?

Lisätorakoita ei ole näkynyt. Mutta arvatkaapa millaista oli mennä nukkumaan? Enpä ole ennen Karibialla nukkunut kokonaan lakanan alla. Ja heti kun laitoin silmät kiinni, olin varma, että torakat alkavat hyppimään kattoluukun tuuletusraosta sisään. Onneksi seuraavana yönä tuli paikoittain niin kovia tuulenpuuskia, että valvoimme vähän väliä tsekkaamassa onko kaikki kunnossa, eikä torakat vaivanneet mieltä.

No nyt sitten peukut pystyyn, että torakka oli yksittäinen harhailija, joka ei ollut perustanut pesää tänne!!

Comments 5

  1. No ei oo hyviä torakka neuvoja tarjolla. Tankkerilla tosin neuvottiin vetämään roudarinteippiä sängynjalkojen ympärille ja torakat jää siihen eikä pääse punkkaan.

    Oikeasti kiinnostaa tuo veneen nimi. Faijalla kun sattui olemaan aikanaan samanniminen Pohjoismainen 22 Turussa. Vene oli alun perin ASS:n arpajaisveneenä muutamia vuosia, kunnes se päätyi palkinnoksi neljän kaverin syndikaatille, joka lie nimennyt sen siis De Fyr’iksi. Kirjoitusasu on ihan omasta päästä, mutta tarina muuten mukailee oikeaa. Isä osti sen joskus 50-luvulla naapurin kapiukolta Uittamolla ja sen ankkuripaikka oli Pitkäsalmessa, Heikkilän kasarmin laiturissa. Ennen 60-lukua isä möi sen edelleen jonnekin Tampereen suunnalle ja siihen sitten päättyykin minun tietoni. Puuvene-seuran tms tietojen mukaan vene olisi ollut vielä ainakin 80-luvulla TaPSin rekisterissä, muuta en tiedä. Ainakin Turun Veneveistämön tiedoista löytyy maininta veneen rakentamisesta. Purjenumero oli muuten 22 L-22. Tapasin joskus 2000-luvun alussa Hakkeenpäässä Defyr III veneen ja jututin kipparia ja kyseisen kipparin isä oli myynyt aikanaan veneen minun isälleni. Vanhasta Defyristä löytyy myös kuvia skannattuna, jos kiinnostaa.

    tv. Anselmi

    Ja muuten oikein hyvää blogia pidät.

    1. Post
      Author

      No mielenkiintoista!! Meidän veneen nimen historia nimittäin kuulostaa hyvin samalle. Isäni isoisä osti yhteisen veneen neljän kaveruksensa kanssa ja he kilpailivat sillä. Kyllä, Turun suunnalla! Nykyisen Defyrimme nimi on napattu historiasta. Nyt minun täytyy perehtyä asiaan vähän tarkemmin!

  2. Voi ei torakka! Veneilijän vihuliainen vihollinen =) HYI! Merirosvon jälkeen se toiseksi ei toivotuin!
    Hyvin kirjoitettu teksti. Tuli niin mieleen omat torakka-ansojen virittämiset ja vainoharhaisuudet Kanarialla Anfi del Marissa kun yhtenä iltana tuntui että niitä tulee mereltä ja maalta ja ilmasta veneeseen. Ja silloin tuli myös selväksi, että ne tosiaan osaa uida. Oon varma että yksi torakan hukuttamisyrityksemme päätyi nimenomaan siihen, etät se sama kaveri kiipesi takaisin kannelle. Meillä alkoi myös silloin karmiva torakka-asetusten tuunailu, kaikki ansat ja myrkyt kehiin, köysiin esteitä (folio+tyhjästä pullosta tehty kaulus) jne. Näin jälkeen päin vähän naurattaa, mutta silloni ei 😀 Meillä niitä ei onneksi näkynyt sen illan jälkeen enempää ja selvisi, että laituri kuhisi niitä, joten olimme yksimielisiä mistä ne tulivat. Toivotaan että tämä yksi harhailija jää teilläkin vain ei toivotuksi vieraaksi 🙂 Nauttikaa Karibiasta, siellä oli ihanaa!

    1. Post
      Author

      Haha, kuulostaa tutulle! Onneksi torakoita ei ole näkynyt ainakaan heti lisää. Pidetään peukkuja! Hyvä vinkki toi folio + kaulus! Onneksi seuraavaksi mennään ankkuripaikkoihin, eivät ainakaan köysiä pitkin tule veneeseen!

      Hauskaa ja ihanaa retkeilyä sinne Atlantin toiselle puolelle! 🙂

Jätä terveiset saareen!