KESKIVIIKKO, 8. PURJEHDUSPÄIVÄ
Keskiviikon vastaisena yönä olimme Heikin kanssa yövuorossa ja katsastelimme tuulia. Olimme juuri sammuttaneet moottorin ja nostaneet coden tuulen noustua hieman yli kolme solmuun. Code lähti vetämään meitä kiitettävästi eteenpäin, neljää solmua, välillä melkein viittä. Kunnes tulimme taas seuraavaan tuulireikään. Purje pysyi juuri ja juuri vedossa ja vene liikkui aivan äänettömästi eteenpäin. Heikki tuijotteli pilviä ja arvioi mistä saisimme seuraavan pikkupuuskan. Yhtäkkiä Heikki katsoi veneen takanurkkaan ja kysyi: ”Kuulitko tuon?”. Kuulin kyllä, kaksi kertaa. Aivan jostain veneen läheltä kuului valaan henkäisy, eli kunnon vesisuihku. Valas oli todella lähellä, sillä kuulimme sen henkäisyn pipojen ja huppujen läpi aivan selvästi. Emme kuitenkaan nähneet otusta.
Valaita on näkynyt nyt aika paljon, samoin delfiinejä. Tänään osa porukasta näki 50 metrin päässä jonkun kookkaamman valaan, joka kruisaili hetken veneen kanssa samaan suuntaan. Vaikka kaikenlaiset vesieläinhavainnot ovat lisääntyneet, ei uistimeen ole tarttunut mitään. Ossi on meidän pääkalastaja ja hän on vaihtanut vavan päähän vuorotellen varmaan jokaisen veneestä löytyvän vieheen ja lausunut taikasanat. Ei mitään. No, aina yhtä optimistisena vieheet laitetaan veteen!
GENAAKKERI KÄYTÖSSÄ!
Aamulla Ville ja Ossi kruisailivat codella älytöntä vauhtia eteenpäin. Vauhtia oli 8-9 solmua (pojat kyllä painottivat, että mentiin myös 10,1) ja tuulta oli 3-5 m/s. Käsittämätön yhtälö toteutuu codella, taitavalla ajolla & trimmauksella sekä kahden solmun myötävirralla. Aivan loistavaa!
Säädata näytti siltä, että meidän pitäisi päästä kääntymään huomattavasti myötäisempään tuuleen kohti koillista. Codella emme sinne päässeet ja spinnu ei meillä vetäisi 3,5 – 4 m/s tuulessa. Tuli kiire korjata genaakkeri loppuun asti. Ville laittoi viimeiset teipit ja minä laitoin tikkaukset. Ehdin tuskin tehdä päättelysolmun lankaan, kun taktikko nappasi purjeen ja se nostettiin ylös. Olemme ajaneet koko päivän genaakkerilla lennättämällä sitä ensin spinnuna ja ihan illasta omalla paikallaan. Olemme päässeet etenemään koko päivän purjeilla, vaikkakin aamua lukuunottamatta todella hitaasti. Ja tosiaan, ompelu-teippi -viritetty genaakkeri on pysynyt ehjänä!
PUOLIMATKAN JUHLAT
Vietimme puolimatkan juhlat käsittämättömän tyynellä ja aurinkoisella Atlantilla. Nina loihti meille sardelli-pastan Luigin reseptillä ja avasimme valkoviinipullon juhlan kunniaksi. Jälkiruoaksi palat Lindtin tummaa suklaata. Ossi piti kitaraesityksen auringon laskiessa. Vaikka pulkka ei nyt kuljekaan erityisen kovaa, on meillä täällä asiat aika mukavasti!