Lahti jäätyy aivan liian aikaisin

saaressa Arki saaressa, Jäätilanne 4 Comments

Olemme Jaakon kanssa monta kertaa nauraneet, että yleensä aina silloin kun hän on työmatkalla, täällä saaressa tapahtuu jotain älytöntä. Niin kuin vaikka silloin kun tänne osui kunnon myrsky ekana syksynä ja jättimäinen kuusi kaatui suoraan meidän varaston päälle. Tällä kertaa Jaakko epäili, että kelirikko tulisi hänen parin päivän reissun aikana. Nauroin vain, ei että jäät tulisi marraskuun alussa, en todellakaan usko!

Aamulla heräsin aika harmaaseen yleisilmeeseen. Lunta oli tuprutellut yön aikana mukavasti ja rannassa… hetkinen, siellähän on jäätä. Koko meidän lahti oli jäässä. Kävin laiturilla testaamassa jäätä ja se oli kyllä pehmeää, jalka humahti jään läpi helposti ja Busterikaan ei ollut vielä jäätynyt kiinni. Minun oli pakko lähteä töihin, sillä juuri tänään etäpäivä ei onnistuisi. Mutta sehän ei ollut ongelma, Yamaha on tähän mennessä hörähtänyt aina helposti käyntiin ja Buster halkoisi pehmeää jäätä helposti. Keräsin kamat veneeseen ja sitten menoksi! Mutta Buster-parka köhii eikä käynnisty. Ei vaikka antaa ryyppyä.

Siellä ne nyt nököttää ja aika lailla voisi sanoa, että takana on vain jäätä.

Siellä ne nyt nököttää ja aika lailla voisi sanoa, että takana on vain jäätä.

Pikkusaaren edustan lahti oli jo jonkin aikaa sitten jäätynyt.

Pikkusaaren edustan lahti oli jo jonkin aikaa sitten jäätynyt.

Jaaha, että sellainen juttu tällä kertaa. Ehdin soitella Jaakolle, joka ei vastaa ja mietin että missähän meidän akkulaturi on. Tästä voi päätellä kaksi asiaa. Ensinnäkin olen käyttänyt akkulaturia kerran mönkijän peräkärryn vinssille ja toisekseen meillä on monta piilopaikkaa akkulaturille. Oikea varasto, homevarasto, vanha maapohjavarasto/vessa ja puoliksi rakennettu uusi telttavarasto. Ja on vielä pari muutakin paikkaa missä se voisi olla. Mietin mitäs vaihtoehtoja tässä olisi ja koska niiden pitäisi toteutua vartissa, en edes miettinyt akkulaturin etsimistä. Soutuveneellä ei pääsisi, sillä jäitä oli vähän liikaa. Saunalla jäätä oli vain noin 10 metriä, mutta soutuvene oli nostettu telakalle ja sen raahaaminen saunalle veisi rutosti aikaa. Ehdin miettiä SUP-lautaakin, mutta ulkona tuuli sen verran, että suppailu ei oikein kiinnostanut. Jouduin jäämään kotiin. Oli vain pakko muutella kaikki palaverit online-palavereiksi, koska “Minun veneeni ei nyt käynnisty, että käviskö millään?” No, tämähän onnistui aika mukavasti, ei siinä mitään. Ja ensimmäinen kerta kolmeen vuoteen kun joudun jäämään etätöihin pakolla, niin menköön nyt.

Saunan lähellä ei ollut kovin pitkälle jäätä.

Saunan lähellä ei ollut kovin pitkälle jäätä.

BUSTERIN ELVYTYS OSA KAKSI

Illalla uusi yritys. Busteri oli jo jäätynyt kiinni, eikä hievahtanutkaan, kun hyppäsin veneeseen. Akkulaturi löytyi ja ihana Jaakko lähetti oma-aloitteisesti tekstiviestillä huikean pitkän selostuksen, että miten sitä käytetään. Sehän on periaatteessa ihan simppeli juttu, paitsi tietenkin siinä kohtaa kun kumartelee pää Busterin takapenkin sisällä taskulampun valossa. Ja siinä typerässä akussa ei lue kumpi on plus- ja kumpi on miinus-napa.

Soitin Jaakolle, joka sanoo, että siinä kyllä on kohokuvio yleensä navan vieressä. “No kyllä minä sen tiedän, mutta tässä ei kyllä ole!” Soitan vielä isällekin, joka sanoo, että siinä on kyllä kohokuvio yleensä navan vieressä. “No kyllä kyllä, mutta kun ei ole!” Sen jälkeen menen veneelle, laitan peukalon ärsyyntyneenä akun navan viereen, pyyhin ällöttävää tahmeaa töhnää pois ja siinä se on, kohokuvio. Ai jaha, ne selvä sitten.

Akku lataukseen ja sitten rakensin vielä Busterin moottorin ympärille pressusta teltan ja laitoin sisään lämpöpuhaltimen pöhisemään. En nyt laita siitä kuvaa, koska teltta uhkaa kaikkea normaalia järkeä ja ehkä paloturvallisuuttakin. Sitä kompensoi kuitenkin sairaan huono puhallin, joten arvioin, ettei paloriski ole kovin suuri. Jos ei näillä eväillä Yamaha pörähdä liikenteeseen, niin ei sitten millään!

LÄMPÖÄ, LISÄÄ LÄMPÖÄ

Vähän yli puolen tunnin päästä Buster lähti käyntiin reippaasti hörähtäen! Jee! Purkasin teltan pois ja laitoin vaihteen päälle. Sillä tavalla saa veden liikkeelle ja jään sulamaan. Pian moottorista alkoi kuulla piippaus ja punainen valo syttyi. Hitsiläinen, olin unohtanut jäähdytinveden. Moottori oli sen verran jäässä, että vesi ei päässyt kiertämään. Tähän auttaa konsti meikäläisen toalettikamoista. Hiustenkuivaaja! Vartin puhaltelun jälkeen tulos oli kuitenkin sama. Laitoin peitteen takaisin ja puhaltimen päälle. Puolen tunnin päästä uusiksi. Eikä vieläkään toiminut. En voinut tajuta miksi puhallus ei toiminut, moottori tuntui ainakin pinnasta mukavan lämpimältä. Makasin laiturilla pää pressun alla ja avitin sulamista hiustenkuivaajalla puhaltimen lisäksi. Moottori oli päällä. Ja muutaman minuutin kuluttua pari tippaa. Sitten vähän enemmän.

Jee, se pissaa!!

Jee, se pissaa!!

Illalla jäät olivat kerääntyneet pikkusaaren ulkopuolelle.

Illalla jäät olivat kerääntyneet pikkusaaren ulkopuolelle.

Tadaa, pääsin ajamaan rundit Busterilla! Olin niin riemuissani, että melkein päätin lähteä kauppaan hakemaan maitoa ja kaakaota. Kello oli kuitenkin jo yli yhdeksän ja lähdin kotiin kävelylle koirien kanssa.


SEURAA SAARIELÄMÄÄ:

Facebook

Instagram

Bloglovin

Jaa facebookissa

Comments 4

  1. Melkoisen kade tulee kun lueskelee tarinaasi. Monesti olen melonut siitä teidän saarenne ympäri / ohi vielä joulukuussa. Tuollainen jäiden armoille jääminen olisi kyllä ajoittain paikallaan itsellekin.

    1. Post
      Author

      Noo, aika kevyt jäiden armoille jääminen vielä. Olisihan sen akun saanut hereille, kun olisi heti ehtinyt etsiä laturin ja aloitttaa lataamisen. Mutta hauskaa tämä on kieltämättä ollut, vaikka keväällä myönnän jo odottavani jäiden lähtöä. Silloin pelastautumispuvun pukeminen ja jään irrottelu alkaa yleensä jo riittämään ja vain odottaa vihreämpiä kelejä! 😀

  2. NO huh taas, kyllä olet ihan supermimmi. On tietysti hyvä osata toimia omatoimisesti, ja varmaan itsekin pakon edessä näin tekisin, mutta nyt just täältä kotisohvalta katsottuna sanon, että arvostettavaa toimintakykyä. On se vaan kumminkin niin, että yleensä miehet syntyvät nämä moottoriasiat jo päässään, mutta useimmat naiset eivät suostuisi tuossa tilanteessa pistämään tikkua ristiin. Asenne olisi, että on miesten homma ja liian vaikeaa. Sinullepa ei ole, mikä on hyvä, koska osaamisessa on tietysti myös kyse turvallisuudesta. Hienoa!

    1. Post
      Author

      Voi ei nyt melkein punastun! Varsinkin kun asenteeni on välillä hyvä ja välillä vähän huonompi ja silloin saattaa muutama kirous päästä yhteistyökyvyttömille laitteille. Ja onneksi on kuitenkin puhelimet sun muut, niin apu on aina kuitenkin lähellä. 🙂

Jätä terveiset saareen!