Päätimme lähteä maanantaina hiihtäen kaakaolle Nokkalan Majakalle. Se taisi jäädä talven viimeiseksi ja toiseksi ainoaksi hiihtoretkeksi, sillä huomenna alkaa vesisateet ja kelit siirtyvät lähinnä plussan puolelle. Tuli myös hauskoja fläsäreitä ala-aste aikoihin, jolloin kävin syrjäkylän koulua. Me ihan oikeasti hiihdettiin kouluun joka päivä! Ala-asteen reksi oli lievästi sanottuna hiihto-entuusiastikko. Luokassa pidettiin kirjaa jokaisen oppilaan hiihtokilometreistä. Seinillä oli ruutupaperitaulut, joista käytiin oman nimen kohdalle värittämässä puuväreillä jokainen talven aikana hiihdetty kilometri. Satuin harrastamaan hiihtoa kilpaa ja otin tietenkin ”hiukan” tosissani sen kilometrien merkkaamisen. Meitä oli 3-4 tyttöä, jotka harrastimme hiihtoa ja kilpailimme eniten väritetyistä ruuduista. Jälkikäteen ajatellen, niin olipa taas varmaan todella motivoivaa niiden luokkakavereiden kannalta, jotka eivät hiihtoa rakastaneet. No, nyt oli motivaatio korkealla, sillä perillä oli odotti hyvä kaakao.
Sompa lähti mukaan reissuun ja oli aluksi niin innoissaan lumen alta esiin pistävistä suksen kärjistä, että homma meinasi mennä ihan ranttaliksi. Mutta Sompa osaa oikeasti ihan käyttäytyä ja lopettaa heti kun sanotaan. Olen vain nykyään niin lelli-koiranomistaja, että koirat saa leikkiä suksilla, lumikolilla ja harjoilla!
Ilma oli upea! Lunta tuprutti kuin parhaana keskitalven päivänä, kun hiihtelimme rauhallisesti eteenpäin.
Pertsa-sukset oli minun strateginen valinta. Pystyy menemään sekä luistellen että perinteistä, joka on mielestäni noin sata kertaa kevyempää hitaalla tahdilla.
Hiihtomies!
Jää tuntui vielä ihan ok:lta, mutta vapaat vedet tulevat koko ajan lähemmäksi. Nokkalan Majakan luona jouduimme muuttamaan hieman reittiä huonon jään vuoksi. Sataman aallonmurtajan edustalla alkaa olla avoimia paikkoja. Hiihtoretkeltä paluun jälkeen kävin kairaamassa jään paksuutta meidän edustalla. Sitä löytyy vielä 35 cm, joten jääveikkaus taitaa mennä ohi maaliskuun puolenvälin veikkaajilta. Vaikka vielä kuljemmekin jäillä, niin en voi suositella samaa, ellei ole aivan varma missä liikkuu ja kunnon varusteet mukana. Meillä Ursuitin puvut helpottavat liikkumista, jos sattuisi arvioimaan jonkun kohdan jään paksuuden pieleen, antaa kuivapuku todella paljon lisäaikaa avannosta pois pääsemiseen. Ilman pukua en taitaisi paljon jäillä liikkuakaan!
SEURAA SAARIELÄMÄÄ:
Jaa facebookissa