Veneretkikohde: Suomenlinnan Siwa!

saaressa Veneretkikohde 4 Comments

Sitä voisi ajatella, että veneretkikohteen pitäisi olla ihanan romanttinen paikka, jossa olisi hyvää ruokaa ja kiva tunnelma. No, Siwa ei ehkä ole romanttinen, mutta siellä on karkkia ilta-yhdeksään asti! Olimme tehneet sunnuntai-päivän remppahommia sisällä kämpässä sekä halkovajalla. Viiden aikaan auringon paiste oli vain liian houkutteleva. Tein meille safkat ja mietimme mihin lähdettäisiin retkelle. Ensin ajattelimme olla järkeviä ja mennä vain nopeasti johonkin lähelle ja tulla heti takaisin hommiin. No eihän se niin mennyt. Päätimme lähteä Suomenlinnaan, emme ole käyneet siellä kertaakaan ihan alkukesän jälkeen.

SavedPicture-201491422730.jpg

Menoksi!

SavedPicture-201491422736.jpg

Melkin kohdalla nähtiin pari Mothia. Näissä peleissä on kyllä purjehdus nostettu uusiin korkeuksiin!

SavedPicture-201491422740.jpg

Mothit on niin nopeita, että sai ihan tähdätä, että kuvan ehtii napata.

SavedPicture-201491422746.jpg

Meiltä Suomenlinnaan ajaa hyvällä kelillä nopeasti: 20 – 25 minuutissa on perillä.

Siwa

Siwan laituri oli siirtynyt ja nyt se sijaitsee aivan kävelysillan kupeessa. Laituri on pieni, mutta toisaalta siihen saa parkkeerata vain hetkeksi kerrallaan, joten vapaata pitäisi löytyä helposti. Laiturille oli kyllä käyttöä. Yksi vene oli laiturissa kun rantauduimme ja kun lähdimme, ajeli yksi vene taas laituriin. Ihmettelimme noita laiturin kaiteita. En ihan hiffaa mikä niiden tarkoitus on, mutta hankaloittaa kyllä köysien laittamista/irrottamista knaapeihin. Ja paree sitten hypätä juuri tuon aukon kohdalla laituriin, ettei tule aita vastaan!

SavedPicture-201491422751.jpg

Kyltti parkkiajasta oli hieno! Meillä ei kyllä ollut veneessä parkkikiekkoa. Täytyypä hommata sellainen paattiin!

SavedPicture-201491422757.jpg

Kipparia saa aina odottaa… Okei okei, myönnetään, kippari on hakemassa minun lompakkoa, joka jäi veneeseen.

SavedPicture-201491422825.jpg

Siwa on kivenheiton päässä laiturissa.

Jos tämä olisi nyt sen romanttisen veneretkikohteen arvostelu, niin tässä kohtaa kertoisin oliko ruoka hyvää ja tunnelma katossa. No, Siwan valikoima oli aika normaali. Berliininmunkit olivat vadelmahillolla, tiedoksi niille, jotka ovat näistä asioista hyvin tarkkoja. Tunnelma oli perus-siwaa mukavampi; merellisempi ja saaristolaishenkisempi. Erityistä kiitosta Siwa saa aukioloajoista, ne palvelevat hyvin saaristolaista, jolle tulee ankara karkkihimo iltamyöhällä. Mutta pieni miinus Lontoon rakeiden puuttumisesta valikoimasta sekä siitä, että arpojen joukossa ei ollut laivanupotus-arpoja. Ja että Casino-arvalla emme voittaneetkaan päävoittoa, jolla olisimme voineet ostaa XO 27-veneen.

Kotimatkalla

Kotimatkan ajoimme Kaivopuiston kautta. Mattolaiturilla riitti väkeä, sielläkin voisi joku kerta käydä ennen syksyä.

SavedPicture-201491422813.jpg

Pogo 40 odottamassa maailman meriä. Ari Huusela aikoo osallistua Route du Rhumiin Ariel-veneellä. Pogo 40 on yksi Jaakon unelmaveneistä. Huuselan purjehdusprojektista voi lukea lisää hänen blogistaan.

SavedPicture-20149142283.jpg

Tässä vähän järeämpi vene, jonka emme toivottavasti tarvitse!

SavedPicture-201491422818.jpg

Matchrace-centerin Audivene.

Ennen ja jälkeen Melkkiä on usein raivostuttavaa ristiaallokkoa. Meidän ohi paineli aika iso Grandezza, joten pääsimmekin ajamaan sen tasoittamaa tietä. Sillä oli muutama vähän erikoinen kurvi, mutta Tiirasaaren etelä-puolella meillä nousi tukka pystyyn. Grandezza ajaa pohjoisviitan etelänpuolelta, johon on merkitty 1m syvä matala. Onneksi se ei karahda pohjaan. Ehdimme tuskin huokaista helpotuksesta, kun se lähtee kiertämään seuraavaa eteläviittaa pohjoisen puolelta!  Kyseisessä paikassa on vielä aivan selvä portti! Räpsytämme valoja, mutta ne eivät tietenkään näy mihinkään, on liian valoisaa. Ehdin miettiä, että onneksi tallensin juuri meripelastuksen numeron puhelimeen… mutta niin vain liukuu valkoinen daycruiseri toisenkin matalan yli ja jatkaa matkaansa. Onneksi. Seuraavan länsiviitan vene menee jo oikein, hyvä juttu, koska siellä olisi ollut jo kiviä, ei vain matalaa. Joskus näkee kun vedet hyvin tunteva kippari oikaisee jonkun paikan. Mutta tässä ei voinut olla siitä kyse, koska siinä joutui jo melkein kiertämään, että sai ajettua shikaanin noiden merkkien ympärille.

Loppumatka sujui huomattavasti leppoisammissa merkeissä ystävämme lakritsipussin ja limpparin kanssa. Ja oikeasti, kotona jatkettiin vielä remppahommiakin! Ainakin siihen asti, että saatiin yllätysvieraita. Saarielämässä yksi hauskin puoli on ollut se, että välillä joku tupsahtaa laiturille. Tällaista ei tapahtunut silloin kun asuimme Käpylässä. Jaakon kaverin kaveri oli laittanut Busterin lyöntiin ja laskenut sen vesille lähistöllä. He päättivät tulla käväisemään pienelle merimatkalle ennen saunanlämmityspuuhia. Buster XL oli aikas hienon näköinen ja sen verran meidän omaa jykevämpi, että tilasin sen rikkomaan jäitä sitten kun niitä alkaa taas tulla…

Comments 4

  1. Ai taju, siellähän on uusi, tyylikäs Siwa! Toistakymmentä vuotta sitten asuessamme Helsingissä kävimme tosi usein Suomenlinnassa, you know, merta ihailemassa! Ja vakio oli, että paikallisesta Siwasta safkat mukaan ja rantakalliolle piknikille 🙂
    Ja eihän niitä kynttiläillallisia aina tarvita, kun juuri tuollainen arjen romantiikka on sitä parasta! Meillä sitä on tällä hetkellä yhteiset juoksulenkit

    1. Joo, meillä on jäänyt Suomenlinnassa käynti tältä kesältä kokonaan. Siellä on niin kauniita rakennuksia, että oikeasti pitäisi käydä enemmän kiertelemässä!

      Mahtavaa että teillä on sama rytmi juoksemisessa! Mä olisin niin rapakuntoinen, että pitäisi haukkoo henkeä kilsan välein. No en ihan tiedä onko Jaakkokaan ihan superkunnossa… Ehkä nojailtaisiin yhdessä lyhtypylväisiin! 😉

      1. No siis…pyritään pysymään keskusteluetäisyydellä ja -vauhdissa, mutta toisinaan tuon maratoonarin perässä tietää juoksevansa 😉 Ehkä se auttaa, kun meillä on samanmittaiset jalat… 😀

Jätä terveiset saareen!