Heräsin siihen, että hiusharja liukui hytin avohyllystä päähäni. Sen jälkeen pari aurinkolasikoteloa tipahti hyllyltä syliin. Kun myös meikkipussi, lehdet ja puolet muusta hyllyn sisällöstä tipahti sänkyyn, oli todettava, ettei vene taida suoristua itsekseen. Jaakko ampaisi vierestäni ensin ulos, kun haparoin vielä silmälasejani hyllystä.
Rimpis heräsi sikeästä unesta salongissa ja näki ensimmäisenä, kuinka Jaakko kömpi takahytistä ja jatkoi sitten vaakatasossa kohti karttapöytää. Minä yritin hytissä löytää jotain housuja jalkaan, mutta se oli vaikeaa, koska koko vaatekaapin sisältö oli tippunut sikin sokin lattialle. Jaakko oli napannut minun pelastusliivini, hän ei löytänyt omiaan. Ilman liivejä ulos ei ollut mitään asiaa, joten hoipuin kajuutassa etsien Jaakon liivejä. Sillä välin ulos sateeseen syöksyi bokserisillaan Rimpis, Jaakko ja Mikko.
Ulkona Tiksi ajoi venettä lähinnä vaakatasossa ylös merestä, mutta spinnu kaatoi sen sinne uudestaan. Rimpis syöksyi kannelle vetämään spinnun sukkaa alas ja muut hoitelivat skuutteja ja gaijan naruja. Tuntuu kestävän ikuisuuden, ennen kuin pallopurje saadaan alas. ”Falli alas!” Kohta märkä spinnu oli jo sisällä ja genua ylhäällä.
Kävimme porukalla läpi yön tapahtumat. Skvalli oli päässyt yllättämään yövuoron. Ne näkyvät tutkassa, mutta tämä kyseinen oli näyttänyt menevän reilusti sivusta ohi. Tuuli oli ollut viiden paikkeilla, kunnes skvalli oli nostanut tuulen ja puhaltanut yhden puhurin täysin sivusta 13m/s voimalla. Siinä kohtaa vene lähti lapasesta. Onneksi kenelläkään ei sattunut mitään ja spinnukin säilyi ehjänä. Veneen sisälläkään ei tullut tavaraa syliin missään muualla, kuin minun ja Jaakon hytissä. Toisin sanoen keikaus oli aika rauhallinen ja ehkäpä minun ja Jaakon täytyy vähän katsoa styyran halssille optimoitua omien tavaroidemme pakkaustyyliä veneessä? Toisekseen taisi tulla enemmän kuin selväksi, että jos skvalleja näkyy tutkassa, niin spinnu pitää ottaa alas.
Loppuyö ajettiin genualla todella vaihtelevissa tuulissa. Oman vahtini puolessa välissä ajelimme ensin viittä solmua kohti Antarktikaa ja hetken kuluttua kahdeksaa solmua St Luciaan ja sitten taas viittä solmua Brasiliaan. Jos mainittiin sana spinnu, niin tuuli nousi heti kymppiin. Ajoimme siis valkoisilla purjeilla koko yön.
Aamu aukesi aurinkoisena ja tuulisena. Saimme meilissä toisen veneen login luettavaksi. He olivat myös lennättäneet spinnua yön. He olivat ilmeisesti myös ajaneet skvalliin ja spinnu oli räjähtänyt riekaleiksi. Heillä oli onneksi vara-spinnu mukana. Olemme tosiaan jääneet kolmanneksi koko fleetissä ja omaa luokkaa vielä johdetaan. Meille alkumatkan sivutuulet olivat todella hyviä etenemisen kannalta. Myötätuulissa meillä on ollut hankalampaa. Tuuli on pyörinyt todella paljon ja myös voimakkuus on vaihdellut. Aika paljon on ollut liian kevyttä tuulta.
Nyt tiistai-aamuna ollaan päästy kiinni hyvään tuuleen. Tuuli on noin 9-10m/s ja kiidättää meitä kohti St Luciaa hyvällä vauhdilla. Atlantilla siis kaikki hyvin!