Könkään keino – hieno lenkki Oulangan kansallispuistossa

In Retki, Talvi by saaressa2 Comments

Kiutakönkään maisemissa kiertävä Könkään keino-lenkki on 8km pitkä. Kiersin sen elokuussa koirien kanssa ja halusin viedä myös Jaakon Oulankajoen varrella osittain kulkevalle lenkille. Päätimme ottaa Sompan mukaan, pystyisimme helposti kääntymään takaisin, jos pakkanen olisi sille liian kova. Lyhyempi viiden kilometrin lenkki pidetään talvellakin auki, mutta pidemmällä Könkään keinolla ei ole talvikunnossapitoa. Siksi lähdimme matkaan suksilla.

Poroaitaus ja hiidenlampi

Kuljimme reitin vastapäivään ja ohitimme ensin avoimet poroaitaukset. Siellä oli kaksi poroakin syömässä niille jätettyä talviruokaa. Emme jääneet ottamaan kuvaa, vaan viuhahdimme reippaasti porojen ohi. Terrieri ei ehtinyt huomata niitä samantien, mutta hetken kuluttua nenä nousi ja kovasti olisi kiinnostanut kääntyä pois polulta. Normaalisti poroaitaukseen kannattaa pysähtyä ja vilkaista maisemia myös aitauksen vieressä olevasta tornista.

Sompa on kiinni flexissä housun vyössä. Vaikka sillä on valjaat päällä, en saa vetoapua, sillä Sompa ei paljoakaan vedä hihnassa.
Pysähdyimme hetkeksi Hiidenlammelle kuvaamaan maisemia.
Sompa sai mennä joukon kärjessä, mutta muutaman kerran se tuntui olevan vähän tahmeaa. Niinpä Jaakko siirtyi kärkeen parissa kohtaa. Se ei ollut Sompan mielestä yhtään hyvä juttu ja se yritti välittömästi ohi. Piti jättää kunnolla väliä, ettei Sompa päässyt Jaakon suksien sekaan.
Mene!! Ensimmäinen alamäki. Kun sukset alkoivat luistaa, otti Sompa käskystä jalat alleen ja paineli hyvää vauhtia alamäkeen.
Tauon paikka

Myös Könkään keino-lenkkiä oli kävelty niin paljon, että sitä olisi hyvin voinut patikoidakin. Mutta tulipa hyvä suksiharjoittelu Sompalle ja itsellekin. Kun pääsimme joen varteen näköalapaikalla, päätimme että on tauon paikka. Viime vuodelta Oulankajoesta on hyviä muistoja, kun suppailimme tuosta alta Oulankajokea pitkin kohti rajaa.

Jaakko ehkä ajatteli taukountsikkaa itselleen, mutta se tuli Sompan käyttöön. Paketoimme sen lämmittelemään takin sisään. Liikkeessä Sompa pysyy lämpimänä, mutta pysähtyessä kylmä hiipii nopeasti pikkukoiran turkkiin.
Sompan niska meinasi taittua, kun se kerjäsi omaa osuuttaan eväistä. Ja kyllä sinne untsikan sisään sujahtikin eväspaloja!
Maisemat taukopaikalla olivat upeat.
Kiutaköngäs

Hiihtelimme eteenpäin kohti Kiutakönkään koskea, joka on tämän reitin vetonaula. Myös taukopaikan maisemat ovat niin kauniit, että siellä kannattaa ehdottomasti käydä. Päivänvalo alkoi hiljalleen hiipua ja koskikuvat otettiin jo hämärtyneessä iltapäivässä.

Koskesta nouseva kosteus veti kameran linssin hetkessä huuruun. Pyyhin sitä vähän väliä taskusta löytyneellä vessapaperilla.

Loppumatkaksi laitoin taskulampun otsaan, että näki kunnolla polun kuopat ja kohoumat. Sompa pärjäsi hienosti hieman yli kolmen tunnin pituisen retken. Lähtiessä auton mittari näytti pakkasta -15 astetta, palatessa hieman vähemmän. Borderterrieri ei ole mikään kylmänkestävin koirarotu, joten olin todella positiivisesti yllättänyt miten hienosti lenkki sujui. Taidanpa ottaa sen mukaan jatkossakin!

+8

Comments

  1. Näin syntyy muistoja! On se niin mahtavaa, kun välillä pääsee näin hienoihin luontomaisemiin! Sielu lepää jo kuvia katsellessa saatikka sitten paikalla ollessa. T. Reijo-iskä

    1. Author

      Kyllä täällä on ollut niin hienoa! Tänään Riisitunturille hakemaan lisää muistoja! ❤❤❤

Jätä terveiset saareen!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.