Purjehdus Kroatiassa – Trogirista matkaan ja fiilikset matkakatista

saaressa Purjehdus 1 Comment

Viime kesänä päätimme, että lähtisimme kaveriporukan kanssa Kroatiaan purjehtimaan. Ajankohdaksi valikoitui juhannus ja sen jälkeinen viikko. Täällä nyt sitten ollaan! Jaakko puhui meidät nappaamaan vuokralle katamaraanin, sillä hän on halunnut päästä testaamaan matkakatilla purjehtimista. Meitä on reissussa 8 ja veneeksi otettiin Nautitech Open 40.

Kroatiassa veneiden vaihto on lauantaina, mutta me tulimme splitiin jo pari päivää aiemmin tutustumaan kaupunkiin. Ehdimmekin tsekata Kroatia-Argentiina -matsin ja aika monta kertaa vanhan kaupungin jäätelö-valikoimat. Split oli hieno, mutta isompi ilo aukesi lauantaina, kun pääsimme Trogiriin hakemaan venettä satamasta. Saimme veneen hieman etuajassa, koska olimme olleet kärkkymässä sitä satamassa jo vaikka kuinka aikaisin. Edellinen vuokralainen oli jättänyt paatin tankkaamatta, joten saimme heti ylimääräistä rantautumisharjoitusta bensikselle. Kippari-Jaakko oli innoissaan. Katti tuntui superhelpolta manööveerata!

Veli Drvenik – ensimmäinen yö Blue Lagoonissa

Ensimmäinen legi ei ollut kovinkaan pitkä, vaan parkkeerasimme suht nopeasti Veli Drvenik-saaren lounaispuolelle siniseen laguuniin. Mutta niin lyhyt matka ei kuitenkaan ollut, ettei oltaisi ehditty vähän purjehtia. Saatiin purjeet ylös, myös genaakkeri, joten kaikki oli testattu sekä valmista seuraavan päivän pidempää purjehdusta varten. Ehdimme sopivasti käydä uimassa, kun aurinko alkoi laskemaan saaren taakse.

Kelpas!

Uimahousut kuivumaan auringonlaskuun ja kala-aterialle!

Illalliselle lähdimme rannan ravintolaan. Ympärillä ei ollut mitään isoa kylää, vain tämä ravintola ja sen laituri. Kyläkin olisi varmasti löytynyt, mutta se oli sivummalla ja me painelimme jo pimenevässä illassa ribillä sinne missä tiedettiin ruokaa olevan. Ravintolassa oli upea puutarha, jonka mangoldeja ja kesäkurpitsaa taisimme syödä ateriallakin!

Ruokia odotettiin iloisina ja saimme todella hyvät kala-annokset lisukkeineen. Ruoista ei ole kuvaa, koska sen tultua pöytään, ei tosiaan malttanut keskittyä kuvaamiseen!

Katti-fiilikset

Ensikokemus matkakatista oli loistava! Tilat ovat niin hyvät lomapurjehdukseen näin isolle porukalle, ettei paremmat voisi olla. Neljä mukavaa hyttiä, kaksi veskiä suihkuineen, ylhäällä tilava keittiö/oleskelutila, joka jatkuu ulos katoksen alla olevaan vielä isompaan oleskelutilaan. Ja tietenkin keulan verkoilla on mahtava ottaa aurinkoa.

Ajamisen kannalta ongelman aiheutti jonkun saama neronleimaus asentaa peililasit hytin oviin ja ikkunoihin. Kuskin paikalta näkee hyvin oman sivun ja molemmat takakulmat. Lisäksi näkee pienen kaistan eteenpäin hytin ovien ollessa auki. Muuten täytyy olla kakkostähystäjä tsiikaamassa toista laitaa tai sitten kuskin itse pomppia pari porrasta ylöspäin, jotta näkee hytin yli koko näkymän. Tarkkana sai olla erityisesti laguuneissa tai satamissa, joissa on enemmän trafiikkia.

Ajotuntuma Nautitechissa oli aika erikoinen. Sitä ei nimittäin mainittavast ollut. Pistin veneen kerran aivan parkkiin vastatuulessa. En vain huomannut peräsinpaineista, että päästin paatin liian ylös tuuleen. Meidän Defyrissä eron olisi huomannut, vaikkei siinäkään maailman herkin tuntuma ole. Yleinen kommentti ratin takaa oli, että aika paljon sai tuijottaa mittareita pysyäkseen oikeassa tuulikulmassa. Maston tuulimittarin tsekkaus ensi kertaa nauratti. Nuoli kyllä näytti tuulen suunnan, mutta muuten mittari oli aivan vinksin vonksin.

Otimme vuokrakattiin lisävarusteena genaakkerin ja olemme saaneet nostaa sen muutaman kerran ylös.

Hidas paatti ei ollut. Maku osti alkumatkasta kapteeninlakin ja tekikin heti nopeusenkat! Nautitech nousi myös paremmin tuuleen, kuin odotimme.

Jaakko oli positiivisesti yllättynyt Nautitechin purjehdusominaisuuksista. Se tarjosi sopivasti vauhtia loma- ja aurinkopurjehdukselle.

 

Vuokraveneistä jää tietenkin aina kaipaamaan paria asiaa. Tässä veneessä olisi ollut hyötyä aurinkokennoista, sillä akut tyhjenivät rivakasti vähälläkin käytöllä. Ne olivat varmasti kovassa käytössä ja ehkä kaikki eivät ole huomanneet ladata akkuja säännöllisesti. Köydet jättivät osittain toivomisen varaa. Pidemmistä kiinnitysköysistä toisessa oli solmu ja toisessa nirhauma. Ja vaikka köysiä oli riittävästi, ei yhdetkään kiinnitysköydet olleet kovin pitkiä, joten ollessamme peräparkissa rantaan päin, saimme solmia useammman köyden peräkkäin, jotta nartsat riitti rantakiviin asti.

Toisaalta veneestä löytyi kaikki mitä tarvittiin. Oli taskulamput (toimivat), vara-ankkuri, vesiämpärit yms. Keittiöstä löytyi kaikki mitä keksittiin haluta, jopa perunanuija. Ja uskokaa tai älkää, sitä myös käytettiin (erittäin herkulliseen lämpimään peruna-feta-sipuli-salaattiin)! Kattipurjehdus menee taatusti jatkoon, sen voin sanoa jo nyt. Katin tilat ovat niin huiput lomapurjehdukselle. Ja onhan se kyytikin tasaisempaa, kun tällä ei tosiaan mennä toinen ponttooni ilmassa tukka liehuten!

 


SEURAA SAARIELÄMÄÄ:

Facebook

Instagram

Bloglovin

Jaa facebookissa

 

Comments 1

  1. Pingback: Tärpit Kroatian purjehdukselta | Saaressa

Jätä terveiset saareen!