Viimeinen loota kirppikselle hinattiin lautalla maihin upeassa aamuauringossa.
Jäähallilla on aika hulina päällä, meni sinne sitten miten aikasin vain. Tosin jos totta puhutaan, emme ole koskaan olleet paikalla 7:30, jolloin ovet aukeaa. Veimme mestoille 10 laatikkoa ja viisi tuntia myöhemmin niitä vietiin autoon enää neljä. Jee!
Kirppiksen kunniaksi kävimme Saaristokaupassa lounaalla, onneksi siellä oli vielä keittoa jäljellä, koska kohta tulisimme tarvitsemaan energiaa. Emme vain tienneet sitä vielä.
Haluamme väylän!
Aurinkoinen päivä oli sulattanut jäät mantereen puolen rannasta lähes kokonaan. Jaakko yritti mennä lautan päällä laiturille, josta pääsee helposti jäälle. Lautta keikahti ja uintireissu! Nauroin rannassa ja ajattelin, että minäpä menen näppäränä likkana suoraan rantakiviltä jäälle. Yks, kaks, menoks! Jää petti lähes samantien kelkan alta ja rymysin ruokakassien & kelkan kanssa vyötäröä myöden vedessä. Paikalle oli piipahtanut pari lauantai-kävelijää, joiden kauhistuneet ilmeet paljastivat, että he eivät pitäneet meitä kovinkaan fiksuina. Jaakko rauhoitteli heitä, että meillä kunnon puvut on päällä. He seurasivat menoamme koko matka kotiin asti. Yritin laiturilta huiskuttaa, että perillä ollaan.
Jaakon vuoro uida. Huom: kuten huomaatte, Jaakko on hyvin tarkka siitä, ettei hänen kelkkansa kastu…
Kun Busteri saatiin raahattua veteen, sen moottori lähti käyntiin kertakäynnistyksellä! Mieletöntä!
Kairasin parikymmentä reikää veneen kulkuväylälle ja ajattelin, että kyllä se jää sitten busterin painosta murtuu!
No eipä vaan murtunut. Missä ne heikot jäät on?!
Otettiin vähän tehokkaammat välineet käyttöön!
Jäästä leikattiin neliöitä…
…jotka työnnettiin keksillä jään alle veneen tieltä.
The chainsaw-man and the sunset
Meillä on ränni!!! (Ilmoitimme rehvakkaasti naapureille, että olemme tehneet VÄYLÄN maihin. Kuulimme että näitä on tapana kutsua ränneiksi… :))
Niin monta tuntia tähän meni, että on akuutti mustikkarahkan tarve! Runsaasti kermaa mukaan!