Taitaa olla aika myöntää, että syksy on täällä. Istumme pikku-mökissämme raksavalon paisteessa. Ulkona on aivan säkkipimeää, vain muutama katuvalo näkyy mantereen puolelta. Sataa kaatamalla. On sellainen ilma, että on pakko keittää teetä. Myös vesi on noussut.
Ajelimme tänään kotiin töistä ja katselimme meren selällä harjoittelevia melojia. Ehkä vähän liiankin keskittyneesti. Merestä löytyi nimittäin aarre, jonka päälle melkein ajoimme.
Oijoi, aurinkotuoli on lähtenyt merelle! (Ja jes, kerrankin merestä ei löydy meidän omat tavarat!)
Kuka tunnistaa omakseen? Täältä sen saa taas kotipihaansa.
Salaattipaatti lähtee kohta vesille! Normaalisti ranta jatkuu tuohon kivelle asti. Vielä ei kuitenkaan olla lähellä edes meidän näkemää ennätystä.
No oli se aika lähellä se meidänkin rantatuolin meriseikkailu. Voidaan ehkä sanoa, että otimme sen talteen eilen aikalailla viime hetkillä.