Tänään kotona oli töiden jälkeen hulppeat 16,5 astetta, joten ei tarvinnut ihan nollasta aloittaa lämmittämistä. Olin nostanut puolet porkkanoista ylös maasta pakkasten vuoksi. Se toinen puoli jäi nostamatta, koska tuota niin, kippoon ei mahtunut enempää ja päätin itsekseni, että ei tänne oikeasti mitään pakkasta tulisi. Saas nähdä mitä lopuille porkkanoille kuuluu. Näistä kerätyistä porkkanoista päätettiin kuitenkin tehdä sosekeittoa, joka lämmittää mukavasti muuten viileässä ympäristössä!
Mukana on ihan priimaporkkanoitakin! Okei, on myös haaroittuneita ja jopa spiraaliksi kasvanut porkkana. Ne ovat alimmaisena.
Olen ollut vähän epäluuloinen kaikenlaisiin kasvissosekeittoihin, koska ne eivät tosiaan ole aina herkullisia ja niistä jää nälkä. Voin kertoa, että tästä keitosta ei jäänyt nälkä ja kyllä maistui! Reseptin salaisuus oli kerma ja fetajuusto. Resepti löytyy Hella & Houkutuksen blogista. Fetaa laitoin tietysti enemmän ja taisin laittaa kermaakin yli desin. Koska sipulia ei ollut, pyysin että Jaakko käy hakemassa rannasta kasvimaalta yhden purjon. Aika kauan kesti ja takaisin tuli onnettoman näköinen mies käsissään erilaisia kasviksia. ”Mikä näistä on purjo?” Okei, myönnän, että minun siemenestä kasvatetut purjot eivät täysin näytä kaupan komeilta purjoilta, joten tunnistaminen ei kai ole itsestään selvää… Tosin Jaakon puheissa kaikki muut marjat mustikoita lukuunottamatta, ovat pihlajanmarjoja. (”Voiko nämä pihlajanmarjapensaat kaataa tästä?” ”Ai mitkä?” ”No nämä tässä pihan perällä?” ”No ei! Olen istuttanut nuo karviaiset siihen viime kesänä.”)
Kasvikasasta löytyi myös se purjo, joka oli alle sentin paksuinen ruippana, jonka valkea osa oli 1,5 senttiä pitkä. Ei ihme, että tunnistaminen oli vaikeaa! Tämä purjo riitti kuitenkin keittoon aivan mainiosti. Meillä ei ole sauvasekoitinta, joten keitettyäni kasvikset, suhautin sen blenderin läpi. Samettisen pehmeä lopputulos, jota saa kuulemma tehdä toistekin!