No se kevät on ilmeisesti tulossa, sillä melojia alkaa näkyä. Tosin he vetivät kanootteja jään päällä kohti jossain olevaa avojään rajaa. Tämä tapahtui siis sunnuntaina, juuri kun jäälle oli satanut muutama sentti märkää lunta. Symppasin kyllä kanotoijia, sillä veneen vetäminen tuon sohjon päällä on raskasta, eikä merivettä ole näkyvissä missään.
Olen joskus pienenä vähän naureskellut isälle, joka mökillä juoksi hirveää kyytiä rantakallioille katsomaan kiikareilla ohiajavaa venettä. No, mitäs sanotte tästä?
En minä yleensä juokse rantaan pisimmän putken ja telejatkeen kanssa kuvaamaan vieraita miehiä. Etenkään saadakseni selvää mitä vaatteita heillä on päällään, mutta mutta… Piti tarkistaa, onko heillä pelastautumispuvut päällä ja meillä ei ole kiikaria. Kanotoijat ovat yleensä aika hyvin varustautunutta jengiä ja niin tälläkin kertaa. Oli ainakin hyvin pelastautumispuvun näköiset kamat ja jääsauva mukana. Seurasimme vaatevarmistuksen jälkeen heitä vain toisella silmällä. Niin, saaristossa naapuri valvoo.
Kanoottimiehet jättivät ensin kanootit paikalleen ja lähtivät jalan tarkistamaan mitä edessä päin on. He päättivät luopua suunnitelmastaan, varmaankin jääraja oli liian kaukana. Nostan hattua yritykselle, sillä heillä oli aika homma kiskoa kamoja edestakaisin. Viikon päästä vettä näkyy varmasti jo lähempänä.
SEURAA SAARIELÄMÄÄ:
Jaa facebookissa