Nyt ei voi enää sanoa Game of Thronesia mukaillen, että Winter is coming… Se on jo täällä. Ulkona on kaunis valkoinen peite ja valoa tuntuu olevan roppakaupalla lisää, eikä se johdu vain päivän pitenemisestä. Pelastuspuvut jätimme narikkaan jo viikko sitten, sillä jää alkaa olla jo tosi kestävää. Meillä sitä on melkein 20 cm. Tervetuloa talvi!
Keskiviikkona jään päällle nousi usvaa. Ehdin ottaa muutaman kuvan ennen kuin se hälveni pois.
Seuraava aamu näytti aluksi juuri niin harmaalta kuin kaikki muutkin aamut. Hetken kuluttua se oli jotain aivan muuta. Upeat värit leiskuivat taivaalla punaisen, oranssin ja keltaisen sävyissä!
Tänne on tuprutellut lunta ihan kunnolla. Hiihtäminen on alkanut kiinnostaa, sillä luistelu alkaa olla mahdotonta. Paitsi Suvisaariston puolen radalla, jota muutama talkoolainen pitää auki.
Talven törröttäjä! Opin vasta saareen muuttamisen jälkeen, että tällä nimellä kutsutaan kukkia, jotka jäävät pystyyn talveksi.
Koirat painelevat menemään lumen keskellä. Ne kurkkivat kaikkiin koloihin ja jäämuodostelmiin.
Myös kalastajat ovat täällä taas!
Torstain työpäivän jälkeen kävelin kotiin ja tiesin Jaakon auranneen jäätietä aamulla. Tie kannattaa aurata aika lailla samantien kun lunta on tullut, jotta mönkkärillä auraaminen pysyy mukavana touhuna. Ja juu, tämä jäätie ei ole mikään pikkupolku! Jaakko on innostunut auraamisesta.
Ja mikä kotona odottikaan!! Oma luistinrata! Jaakko oli aurannut minulle luistinradan, vähän suloista… Jää on vähän röpöliäistä, mutta eikähän siinä voi luistella.
No jos totta puhutaan, Jaakko ei kyllä ollut ajatellut luistinrataa aurausta tehdessään. Hän ajatteli, että tuohon olisi hyvä purkaa raksatavaraa ennen kuin se siirretään tontille. Jaakko on kuitenkin jalomielinen (ja varovainen) mies. Kun lähetin hänelle viestin ”Oletko tehnyt minulle luistinradan?!”, hän ymmärsi vastata diplomaattisesti, että ”Voisihan se sitäkin olla.” Ja vielä sydän perään!
Ps. Viikonloppuna veneitä katsomaan? Me menemme ainakin sunnuntaina!
SEURAA SAARIELÄMÄÄ:
Jaa facebookissa