Jäät lähtivät 7.4.2021

Talvi loppui viime keskiviikkoon ja veneilykausi alkoi! Jään lähdön tiesi oikein Janne Y, joka jätti veikkauksensa faceen. Janne oli ainoana veikannnut tuota 7.4. päivää. Onnittelut!

Jaakko piti täällä viime hetkeen asti toivetta yllä, että jos jäät pysyisivät paikallaan vuorokauden pidempään, jolloin hänen veikkauksensa olisi osunut oikean. Mutta kovat tuulet pitivät huolen siitä, että voitto lipui Jaakon käsistä.

Jäät lähtivät nopeasti

Tänä vuonna meillä tuntui olevan tosi tiukka jääkansi, joka piti pintansa aivan viimeisiin päiviin asti. Vaikka meillä oli jo aika isokin lampi sulana laiturin ympärillä, emme päässeet Busterilla jäistä läpi ennen kuin jäiden lähtöpäivänä keskiviikkona. Yleensä saamme tehtyä rännin jäiden läpi hyvissä ajoin ennen jäiden lähtöä. Voi myös olla, että tänä vuonna säälimme hieman kovia kokenutta Busteriamme ja emme runnoneet tietä läpi. Etätöiden vuoksi meidän ei ollut pakko päästä maihin.

Lauantaina 3.4. käytiin vielä kaupassa potkukelkalla.
6.4. Tiistaina olimme jälleen varmoja, että pääsemme mantereelle (olin ollut varma myös maanantaina, mutta en päässyt). Koitimme neljästä eri paikasta, mutta jää oli niin kovaa, että päätimme jättää leikin sikseen. Ehkä en halunnut suklaata IHAN niin paljon.
Jäänlähtöpäivä

Keskiviikkona Jaakko pääsi aamulla jäiden läpi töihin. Vielä oli joutunut rikkomaan jäätä ja kiertelemään jäälauttoja. Illalla minä lähdin koirien kanssa treeneihin pitkästä aikaa. Harrastan rekkujen kanssa agilitya, joka on ollut tauolla koronan vuoksi. Treenit alkoivat pitkän tauon jälkeen ja olin päättänyt, että nyt vaan mennään! Matkalla olikin vielä pikkupätkä jäätä särjettävänä. Näimme myös pieniä kaislasaaria. Paksut jäät olivat lähteneet liikkeelle ja nappasivat kaislat mukanaan. Jonkun kerran piti hieraista silmiään, kun keskiviikon aikana näki kaislarantaa siellä, missä sellaista ei pitäisi olla.

Palasimme treeneistä myöhään illalla ja silloin meillä oli selvä reitti kotiin asti, ilman jään rikkomista. Myös ulos merelle pääsi vapaasti. Niinpä jäänlähdön kriteerit toteutuivat keskiviikon puolella ja veneilykausi sai alkaa!

Seuraavana aamuna Jaakko porhalsi töihin vapailla vesillä.

Välittömästi jäiden lähdön jälkeen vesillä alkoi näkyä veneitä. Selvästi emme olleet ainoita, jotka odottivat kärsimättömästi jäiden lähtöä. Tervetuloa kevät ja kesä!

Veneenlasku vesille

Jää aukeaa aina ensimmäisenä pikkusaaren päässä. Se on myös paras paikka aloittaa veneily keväällä, sillä pikkusaaren päähän tulevasta railosta tai sen vierestä pääsee yleensä rikkomaan ensimmäisenä veneränniä mantereelle. Maanittelin Jaakon veneenlaskuhommiin ennen aamupalaa, sillä tämähän on ihan pikainen juttu ja jää on vielä aika kovaa yön jäljiltä. Busterin pitäisi liikkua tosi hyvin jäitä pitkin pikkusaareen!

Jaakko pääsi taas leikkimään venetelakkaa. Veikkaan etten enää pysty perustelemaan miksi pieni ja pippurinen kauhakuormaajamme pitäisi myydä.
Sompa näyttää aivan hämmentyneeltä. Miten tuo vene tuohon tupsahti?
Ei liiku ei

Nyt kun vene oli jäällä, piti vain saada siihen vauhtia ja liu’uttaa se jäätä pitkin pikkusaareen. Saimme paatin käännettyä, mutta se oli yllättävän raskas. Saimme sen kyllä liikenteeseen, kun olimme aikamme punnertaneet. Riemu oli kuitenkin ennen aikaista, sillä vene pysähtyi muutaman metrin päähän. Jää oli sitten kuitenkin sen verran pehmeää, ettemme saaneet Busteria liikenteeseen omin voimin.

No onneksi on noita koneita! Jaakko ajoi mönkijän pikkusaareen ja laitoimme Busterin kiinni saaren pisimpään köyteen ja köyden mönkijän vinssiin. Ihan ei viitsitty ajaa mönkijällä jäällä. Olisi se voinut kestääkin, mutta rannoilla jää voi olla sen verran ohkaista, että päätimme jättää riskin ottamatta. Olimme siis järkeviä, mitä ihmettä! Niinpä Busteria vedettiin peruuttamalla se 10 metriä ja vetämällä vielä pari metriä vinssillä. Sitten uusi köysien viritys ja peruutus.

Jää näyttää niin kovalta, mutta kyllä se jäi ihan tiukkaan kiinni tuohon, eikä liikahtanut käsivoimin hyvistä yrityksistä huolimatta.
Buster on pikkusaaressa. Sompa laaduntarkkailee minkä kepinsyönniltään ehtii.
Vettä

Joku saattaisi ihmetellä, että missä se vesillelasku nyt sitten tapahtui. Ei huolta, kyllä vettäkin löytyy. Ensin meidän piti vain pinnistellä ja työntää Buster loppumatkan verran käsin oikeaan kohtaan. Muutama än-yy-tee-nyt ja saimme veneen laiturin päähän. Keula vajosi jäihin. Kiskoimme vielä keulan lähemmäs laituria ja samalla peräkin siirtyi veteen. Ainakin melkein.

Kyllä se on vedessä!
Sompa pohtii, että pitäisikö ihan hypätä veneeseen?

Siinä se paatti nyt on, kevättä odottelemassa! Meillä molemmilla oli sudennälkä, sillä Busterin liikuttelu ei mennytkään ihan kättä heilauttamalla.

Jäänlähtöveikkauksessa ripeimmät ajattelivat jään lähtevän jo maaliskuun puolella. Aika paljon tuota jäätä vielä on ja tänään kalastajatkin kävivät vielä verkoilla. Me saamme odotella tässä vielä hetken ennen kuin teemme retkiä pikku-Busterilla!

Jäiden lähdön veikkaus

Titti dii! On tullut taas aika selvittää kuka tietää ja kuka arvailee… Jäiden lähtöä nimittäin pitäisi veikata. Jäät lasketaan lähteneeksi, kun meidän laiturista pääsee avomerelle ilman jäiden rikkomista. Pelkkää rännin tekemistä Buster-paralla ei lasketa. Veikkauksen voittajalle on tiedossa mainetta ja kunniaa sekä nimi jäätietäjien listalle.

Paljonko jäätä on nyt?

Kävimme lauantaina kummitytön kanssa mittaamassa jään. Sitähän on vielä aika mukavasti. Vesisade on sulattaneet lunta jään pinnalta ja parin viikon takainen aurinkoinen lämmin viikko ohensi jäitä. Lahjomaton mittakaksikkomme sai jään syvyydeksi noiin 30 cm.

Kummitytön veikkaus jään paksuudesta ei ollut aivan oikella jäljillä.
Poraa poraa…. Kävimme mittaamassa jään kohdasta, jossa ei ole aurattu luistelureittiä.
Hanskasta vasemmalle on jään paksuus. Kyllä se aika tarkkaan on 30cm, väitän. Mutta voi se olla vähän muutakin.
Vielä pari päivää sitten jäätiellä ajettiin traktorilla multaa saareen. Jäätä oli noin 10-13 cm enemmän kuin jäätien ulkopuolella. Tämä kuva on helmikuulta, mutta samalla kuormalla ajettiin myös tämän viikon torstaina.
Historiaa ja jääveikkauksen voittajat

Meidän paikkamme on aika suojaisalla lahdella, joten ihan ensimmäisenä jäät eivät lähde täältä. Kovin pitkää historiadataa en voi antaa, sillä ensimmäinen talvemme saaressa oli 2013 – 2014. Seuraavana vuonna olimme Karibialla purjehtimassa ja jäiden lähtö ei herättänyt uutiskynnystä meille päin. Tässä kuitenkin aiempien vuosien dataa:

  • 2014: Jäät lähtivät 3.4.2014. Veikkausta ei vielä järjestetty, ei ollut koko blogiakaan.
  • 2016: Avointa vettä saatiin 6.4.2016. Veikkauksen voitti Leena K.
  • 2017: Vaikka oli lämpimän oloista, jäät lähtivät vasta 7.4.2017. Veikkauksen voitti nimimerkki Susan.
  • 2018: Kevät oli upea ja kylmä. Jäät lähtivät 19.4. Päivi Y. tiesi polaaripyörteen hidastavan jäiden lähtöä ja oikeassa oli!
  • 2019: Jäät lähtivät 8.4.2019. Tämän tiedon löysi Samuli L. Soukan kristallipallosta.
  • 2020: Veneilimme koko talven. Jäitä ei tullut ollenkaan, mikä oli todella harmillista.
Oma veikkaukseni

Minä veikkaan jäiden lähtöä pääsiäisen jälkeiselle lauantaille 10.4. Siitä alkaa sitten kevät! Kirjoita oma veikkauksesi blogin kommentteihin muutaman päivän sisällä. Päivitän kommentteihin kaikkien veikkaukset, joten siitä on helppo seurata kuka pääsee lähimmäs!

Pieni hetki talvea

Tällä viikolla olemme saaneet kokea minitalven. Maa on jäätynyt, eikä koirien kuratassuja ole tarvinnut pestä jatkuvalla syötöllä. Meri on sen sijaan pysynyt avoimena, sillä tuuli keikutti aaltoja juuri silloin, kun yöt olivat tarpeeksi kylmiä jäätymiselle. Viime yönä meri kuitenkin sai ohuen jääpeitteen. Pysähtynyt meri on niin rauhallinen ja kaunis.

Meidän koko lahti sai jääkerroksen.

Vanhan veneen alta kannattaa aina tutkia hiiritilanne, oli sen pohja sitten jäässä tai ei.

Veneilijän talvi

Päivän kääntyessä kohti iltaa, lähdin Vene-messuille. Myös Buster muistutteli millaista talvi on. Pakkasilla moottorin jäähdytyssysteemi jäätyy helposti ja tarvitsee lämpöä lähteäkseen toimimaan. Niinpä veneily vaatii välillä vähän operointia.

Ei mitään niin hankalaa, ettei sitä hiustenkuivaajalla sulattaisi. Pari minuuttia ja taas tulee vettä. Koppa takaisin päälle ja menoksi! (Photo: Kaija Papu)

Ennusteiden mukaan huomenna jatkuu tältä talvelta tuttu sää. Harmaata ja välillä tulee vettä. Lämpötila näyttäisi pysyvän plussan puolella seuraavat kaksi viikkoa muutamaa yöpakkasta lukuunottamatta. Mutta olipa ihana saada edes tämä minitalvi!

SEURAA SAARIELÄMÄÄ:

Facebook

Instagram

Bloglovin

Missä olet talvi?

Jäätä ei vain näy eikä kuulu. Veneily vuoden ympäri ei ihan kiinnosta, olisi mukava saada jääpeite ja päästä myös talviurheilemaan. Ja onhan tämä harmaan vetinen ilmanala aika tylsä. Aikaisempina vuosina meri on ollut tähän mennessä jääpeitteessä. Asia alkoi kiinnostamaan sen verran, että otin asiakseni kaivaa blogista esiin milloin jäät ovat tulleet. Meille jäiden tulo tarkoittaa uskollisen työjuhdan, eli Busterin nostoa talviteloille.

  • Talvi 2019: Viime vuonna jäät tulivat jo jouluna. Ehdimme juuri Busterilla jouluostoksille, minkä jälkeen nostimme veneen 22.12.2018.
  • Talvi 2018: Vaikka jäät tulivat myöhään, vasta 16.1.2018, saatiin myöhempien pakkasten vuoksi todella vahva jäätie, jolla saimme rakennustavaraa saareen.
  • Talvi 2017: Jäät tulivat jo 11.12.2016, mutta lähtivät lähtivät jouluna pois. Uudet, kunnolliset jäät saimme loppiaisena 2017.
  • Talvi 2016: Pysyvät jäät saimme 4.1.2016
  • Talvi 2015: Olimme poissa saaresta, joten tarkka tieto puuttuu. Ilmeisesti tämä jäätalvi oli vähän hankala ja lämmöt sahasivat nollan molemmilla puolilla.
  • Talvi 2014: Ensimmäinen talvemme saaressa. Harmillisesti en vielä kirjoittanut blogia. Täytyy kaivaa kuvia vanhalta koneelta. Muistinvaraisesti sanoisin, että jäät tulivat loppiaisen ympärillä.
Lisää lunta ja jäätä!

Kun haeskelin kirjoituksia veneiden nostoajoista, törmäsin myös siihen miltä tammikuun loput näyttivät aikaisempina vuosina. Aika ihanaa… Tässä vähän tunnelmapaloja.

20.1.2019 olin hiihtämässä Sompan kanssa ja näimme kotkan. Illalla aurasin jäälle kävelytietä ja mönkijä sammui keskelle jäätikköä.
8.2.2018 myöhäisestä jäätymisestä huolimatta, saimme todella hyvän jäätien, jota pitkin tuotiin raksatavaraa saareen myöhemmin helmikuussa.
22.1.2017 kävimme retkiluistelemassa upeassa säässä.
23.1.2016 sudittelimme jäällä mönkijällä. Mönkijä oli uusi, enkä ollut koskaan ajellut sellaisella. Oli kyllä jännää!

Nyt äkkiä sitä jäätä tänne! Kun katselee aikaisempien vuosien talvikuvia, tulee vain fiilis, että haluaisi hiihtämään, potkukelkkailemaan ja luistelemaan. Sääennusteet näyttävät kuitenkin koko ajan nollan yläpuolella olevia asteita. Yleensä 10 päivän päässä on näkynyt pakkasjakso, mutta se on siirtynyt jatkuvasti eteenpäin. Tällä hetkellä panostan toivoni torstaihin 6.2.2020, jolloin lämpötilan pitäisi sukeltaa miinukselle. No, sukeltaminen voi olla liioittelua, sillä puhutaan parin asteen pakkasesta. Toivotaan kuitenkin, että talvi vielä tulee!

SEURAA SAARIELÄMÄÄ:

Facebook

Instagram

Bloglovin

Kaunis pakkaslauantai

Perjantaina pakkanen nousi vuoden huippulukemiin, eli noin -4 asteeseen. Koska päivä oli tyyni ja pilvetön, alkoi meri jäätyä. Töistä kotiin tullessa saimme kyntää Busterilla paikoin sentin paksuisessa jäässä. Sellaisesta jäästä Buster selviytyy leikiten. Lauantaina heräsin hieman ennen yhdeksää ja rillittömänäkin huomasin upean punaisen aamun kajon. Puin nopeasti vaatteet päälle ja pinkaisin ulos koirien sekä kameran kanssa.

Joutsenet olivat rikkoneet itselleen pienen lätäkön jään keskelle.
Ne tekivät jäänsärkijäoperaation ja siirtyivät pian saunan edustalle, jossa on yksi niiden lempipaikoista.
Joutsenet sukivat kovasti itseään. Olisiko kyseessä jäänpoisto sulista yön ja jään rikkomisen jäljiltä?
Joutsenet, sauna, auringonnousu… Olin pakahtua onnesta! Ihanaa olla kotona!

Aamu oli niin kaunis, että taidan palata näihin kuviin vielä pari kertaa. Sade ja kova tuuli veivät jo illalla pois valkoisen kuuran ja maa on jälleen kuran peitossa. Saapa nähdä milloin saamme jäätä.

SEURAA SAARIELÄMÄÄ:

Facebook

Instagram

Bloglovin