Boot Düsseldorf – moottoriveneet ja kaiken maailman härpäkkeet!

Ensimmäisenä messuiltana palasimme kiltisti hotellille nauttimaan yhdet sivistyneet gt:t aulabaariin. Baarissa olisi kyllä ollut mittava kokoelma ginejä, mutta tällä kertaa emme lähteneet testailemaan miten niiden eri maut tulisivat esille. (Kolmannen jälkeen eroja ei enää olisi huomannutkaan!) Menimme ajoissa nukkumaan, sillä olimme päättäneet olla messuilla suurin piirtein niiden avatessa. Kävin jopa hotellin salilla aamulla, mikä on taas pieniä ihmeitä, joita voi kirjata rasteilla peräseiniin.

Pääsimme messuille ajoissa ja tällä kertaa älysimme jättää takit narikkaan. Oli nimittäin hieman kuuma edellisenä päivänä takkien kanssa ja niitä raahatessa. Pian selvisi myös, että lauantai oli, kuten olettaa saattaa, aikamoisen väkirikas päivä.

Suomalaisilla moottorivenevalmistajilla ei todellakaan ole mitään hävettävää maailman suurimmilla venemessuilla. Hassu ilmiö oli oikeastaan se, että kiersimme lähes kaikki suomalaiset moottoriveneet, mutta emme meinanneet löytää muiden maiden venetarjonnasta uskottavaa ja kiinnostavaa katsottavaa. Itämeren aalto on sen verran lyhyttä, terävää ja tylyä, että mieluiten katselee veneitä, jotka ovat siihen tottuneita. Ja toisekseen minä ihailen jokakelin koppiveneitä, kun taas lämpimimmissä maissa ei tosiaan tarvitse miettiä hyttejä tai webastoja. Alumiiniveneitä oli aika vähän tarjolla ja kun ruotsalaisia venevalmistajia ei näkynyt mestoilla juuri ollenkaan, totesimme että parhaat veneet tulevat Suomesta.

XO

Emme suunnanneet tsekkaamaan konjakkia, vaan katsomaan kauniita alumiinipaatteja. Etenkin sitä yhtä, josta Jaakko on näyttänyt minulle kuvia jo varmaan ennen kuin niitä oli olemassakaan. Ja siellähän ne mustat kaunottaret odottivat!

Ensimmäisenä käytävällä tuli vastaan XO 360 hyttivene.
Ensimmäisenä käytävällä tuli XO 360 hyttivene.

Ja tässä se nyt on, XO DFNDR. Minun on pakko myöntää, että se on kyllä todella räyhäkkään näköinen. Hytin sivuihin saa vetoketjulla kiinni pressut ja veneessä on webasto. Olen aika monta kertaa viikonlopun aikana kuullut, että se on ihan hyttivene. Eikä siinä mitään, pystyin hyvin kuvittelemaan itseni ajamassa aallokossa veden räiskyessä ja leijakamojen ollessa kiinni katon sivuputkissa. Tai vauhdikkaasti tyynellä kelillä suppailemaan jonnekin ulommas saaristoon. Niin ja ihan vain kotimatkalla ilman huolta lasikuidun pilaavasta jäästä, jota ehkä tulisi ensi yönä tai sitten ei. No niin, palataanpas maan pinnalle.

Hytin sivuihin saa vetoketjulla kiinni pressut ja veneessä on webasto. Olen aika monta kertaa viikonlopun aikana kuullut, että se on ihan hyttivene.
Hytin sivuihin saa vetoketjulla kiinni pressut ja veneessä on webasto. Olen aika monta kertaa viikonlopun aikana kuullut, että se on ihan hyttivene.

20170128_194701_Boot_Düsseldorf_XO

Lauantaina messujen päättyessä XO:n kylkeen ilmestyi ohjeistusta. Todella moni kävi vähän hiplailemassa XO:n kylkeä, mutta ihan sormilla. :)
Lauantaina messujen päättyessä XO:n kylkeen ilmestyi ohjeistusta. Todella moni kävi vähän hiplailemassa XO:n kylkeä, mutta ihan sormilla. 🙂

AXOPAR

Axoparit kävimme tsekkaamassa sunnuntaina. Joudun myöntämään, että emme olleet menneet nukkumaan ajoissa edellisenä iltana ja Axoparin takahytillinen versio suorastaan huuteli meitä lepotauolle. Takahytti on muuten aika nerokas ratkaisu, samoin kuin veneen edessä oleva veski. Saaristoseikkailuihin tämä olisi aika ihanteellinen vene. Pakko nyt vielä kerran sanoa tuosta takahytistä, että siinä on muuten ratkaisu, joka ei tule vastaan ihan joka veneessä. Sinulla on vene ja yhtäkkiä on myös hytti. Zädäm!

Tähän Axoparin takapenkille olisin voinut kallistaa pääni ihan vain pikkuhetkeksi... Mukava penkki siis!
Tähän Axoparin takapenkille olisin voinut kallistaa pääni ihan vain pikkuhetkeksi… Mukava penkki siis!
Uusi isompi Axopar oli myös linjakkaan näköinen, kuten pikkusiskonsakin. Axoparilla oli messuilla iso osasto.
Uusi isompi Axopar oli myös linjakkaan näköinen, kuten pikkusiskonsakin. Axoparilla oli messuilla iso osasto.

BUSTER

Busterilla oli iso osasto ja veneitä esillä toisensa jälkeen. Uusi Buster Phantom oli paraatipaikalla. Ja oli syytä ollakin, sillä vene erottui kyllä edukseen hallin muiden veneiden joukossa. Ehkä se olisi ansainnut vielä paremmankin paikan, sillä muuten hallissa oli lähinnä pienempiä veneitä. Phantom ei valitettavasti osunut linssiin, sillä minulla oli tässä kohtaa syviä erimielisyyksiä Jaakolta lainassa olleen kameran kanssa. Minun Nikon-logiikkaani ei vain kerta kaikkiaan menyt Sonyn tapa tarkentaa. Lupasin, että tästä lähin raahaan järkkärini AINA joka paikkaan.

20170128_193111_Boot_Düsseldorf_XO

ISOMPIA JAHTEJA

Päätimme jättää osan suomalaisista, kuten Targan ja Nordstarin Helsingin messuille. Otimme suunnan kohti isoja veneitä. Ja kun puhutaan isoista, niin tarkoitan isoja. Superjahtihallissa kaikki oli vähän hienompaa. Kahvilat eivät tarjojilleet hodareita, vaan herkullisen näköistä ruokaa, vaatekaupoissa oli lähinnä designer-tuotteita. Mikä näytti tarkoittavan paljon bling blingiä ja turkista.

SuperYacht-hallia katsomassa.
SuperYacht-hallia katsomassa.
En saanut mitenkään 100 jalkaista Princessiä kuvaan kokonaan. Kuva-alaan mahtui vain pikkuosa sen keulaa. Joten siinä. Princessin ankkurit!
En saanut mitenkään 100 jalkaista Princessiä kuvaan kokonaan. Kuva-alaan mahtui vain pikkuosa sen keulaa. Joten siinä. Princessin ankkurit!
Hehe, oli siis turvauduttava pienoismalliin. Monilla superjahtifirmoilla oli vain pienoismallit esillä.
Hehe, oli siis turvauduttava pienoismalliin. Monilla superjahtifirmoilla oli vain pienoismallit esillä.
Omat Busterin fenderin näyttävät aika säälittäviltä näiden rinnalla
Omat Busterin fenderin näyttävät aika säälittäviltä näiden rinnalla

AALTO JA MITÄ IKINÄ KAIKENLAISTA!

Lauantain ensimmäinen oli surffikilpailu. Kyllä. Paikalla oli ensimmäinen laatuaan messusisäaaltokone, jossa pystyi oikeasti surffaamaan ja kisoissa oli kaikenmaailman staroja mukana. Jaakko olisi tietenkin heti halunnut tuollaiseen laitteeseen surffailemaan. Pääsisi nopeasti perusjuttuihin kiinni, kun voisi vain surffata tasaisella aallolla. Kieltämättä näytti hauskalta, kun aaltoa madallettiin ja messuvieraat pääsivät kokeilemaan.

Lauta alle ja hop veteen!
Lauta alle ja hop veteen!
Kurvit kehiin ja vettä räiskyttämään!
Kurvit kehiin ja vettä räiskyttämään!
Yksi halli oli omistettu sukellukselle.
Yksi halli oli omistettu sukellukselle.
Sukellushallin erikoisin juttu oli vesitankki, jonka sisällä sukelsi porukkaa. Heidän on täytynyt tuntea olevansa akvaariossa, kun ihmiset kuvasivat heitä ja he kurkistelivat ulos ikkunoista.
Sukellushallin erikoisin juttu oli vesitankki, jonka sisällä sukelsi porukkaa. Heidän on täytynyt tuntea olevansa akvaariossa, kun ihmiset kuvasivat heitä ja he kurkistelivat ulos ikkunoista.
Merelliselle taiteelle oli tietenkin myös oma hallinsa. Kävimme katsomassa teoksia ja siellä oli muutamia todella hyviä teoksia.
Merelliselle taiteelle oli tietenkin myös oma hallinsa. Kävimme katsomassa teoksia ja siellä oli muutamia todella hyviä teoksia.
Taidehallissa oli myös taidokkaita pienoismalleja.
Taidehallissa oli myös taidokkaita pienoismalleja.
Ja mikäs se tämä sitten... Ahaa, tietenkin moottorilla toimiva surffilauta! Jaakko hihkui ensin riemusta, aina siihen asti kunnes katsoi hintalappua. Huhheijaa, hinta oli pitkälle yli 10 000e.
Ja mikäs se tämä sitten… Ahaa, tietenkin moottorilla toimiva surffilauta! Jaakko hihkui ensin riemusta, aina siihen asti kunnes katsoi hintalappua. Huhheijaa, hinta oli pitkälle yli 10 000e.
Unohdetaanko se rakentaminen ja muutetaan oikeasti veneeseen? Messuilla oli neljä - viisi asuntovenettä, jotka kiinnostivat niin paljon vierailijoita, että tyydyimme kurkkimaan ikkunoista.
Unohdetaanko se rakentaminen ja muutetaan oikeasti veneeseen? Messuilla oli neljä – viisi asuntovenettä, jotka kiinnostivat niin paljon vierailijoita, että tyydyimme kurkkimaan ikkunoista.
Olin varma, että tällä osastolla puhutaan suomea. Mutta niin vain olivat saksan maahantuojia koko jengi, huolimatta suomenkielisestä viiristä. Olin ostamassa drybagia, sillä edellinen on hajonnut ja tämä näytti aika hyvältä versiolta aiheesta. Valitettavasti haluamani koko oli loppu, joten toivottavasti löydän heitä Helsingin venemessuilta.
Olin varma, että tällä osastolla puhutaan suomea. Mutta niin vain olivat saksan maahantuojia koko jengi, huolimatta suomenkielisestä viiristä. Olin ostamassa drybagia, sillä edellinen on hajonnut ja tämä näytti aika hyvältä versiolta aiheesta. Valitettavasti haluamani koko oli loppu, joten toivottavasti löydän heitä Helsingin venemessuilta.
Olen katsellut näitä vempeleitä ja miettinyt voisivatko ne korvata polkupyörät veneessä? Ehkä jonain maastomallisena ja akuilla varustettuna? Pyörät vievät matkapurjeveneestä niin paljon tilaa, että potkulaudat kiinnostavat.
Olen katsellut näitä vempeleitä ja miettinyt voisivatko ne korvata polkupyörät veneessä? Ehkä jonain maastomallisena ja akuilla varustettuna? Pyörät vievät matkapurjeveneestä niin paljon tilaa, että potkulaudat kiinnostavat.

MESSULIPPUJEN ARVONTA

Whoa… messuilla oli kaikkea vaikka kuinka paljon ja kohta on tarjolla lisää, tietenkin Vene-messuilla. Ja koska jaksoit lukea tänne asti, niin messujutut selkeästi kiinnostaa! Sain arvottavaksi kaksi lippua messuille, joten kannattaapi osallistua, jos vaikka olisi arpaonni kohdallaan. Arvonnan säännöt ovat yksinkertaiset:

1. Osallistumisaikaa on 9.2.2017 klo 23:00 asti.
2. Osallistut arvontaan kertomalla tämän postauksen kommentteihin mitä haluaisit nähdä Vene-messuilla tai vaikka muita terveisiä!
3. Liput ovat sähköisessä muodossa, joten kannattaa jättää kommenttiin saman tien email-osoite.
4. Jaakko, Sompa tai Pipo eivät voi osallistua arvontaan.

Nähdään messuilla!

VeneBåt17_pvm
[line]

Arvonta suoritettu 10.2.2017. No niin, nyt on voittaja arvottu ja hän on Tessa! Lähetän liput kohtapuoliin sähköpostiisi.

Mukavia messuja ja ehkäpä siellä tavataan! 🙂

[line]

SEURAA SAARIELÄMÄÄ:

Facebook

Instagram

Bloglovin

[share title=”Jaa facebookissa” facebook=”true” ]

Boot Düsseldorf – purjeveneet

Kävimme ensimmäisen kerran Düsseldorfin venemessuilla ennen Karibian purjehdusta ja siitä jäi pieni kipinä. Jaakko on halunnut joka vuosi lähteä uudelleen näille jättimessuille. Jouluna avasimme lahjoja ja olimme toisista tietämättämme ostaneet saman lahjan toisillemme, lennot Düsseldorfiin. Jaakko oli ihan ostanut lentoliput ja minä taas arvoin, että kannattaako ostaa liput, jos ajankohta ei sovikaan. Onneksi en ostanut, vaan sujautin joululahjasukkiin vain lappusen lahjaan kuuluvasta matkasta. Teimme pitkän viikonlopun pituisen reissun messujen päättäjäisviikonlopulle.

HUH HALLEJA!

Boot Düsseldorf on jättimäinen tapahtuma. Kaiken kaikkiaan 17 hallia on täynnä purjeveneitä, moottoriveneitä, katteja, tarvikkeita, vaatteita ja erilaisia vesiurheiluvälienitä. Jopa meri-aiheiselle taiteelle on oma hallinsa! Nähtävää on siis tajuttoman paljon. Lensimme perjantai-aamuna Düsseldorfiin, nappasimme hotellin ja aloitimme kolmen päivän messu-urakan. Koska kuvia ja kerrottavaa on niin paljon, niin päätin aloittaa messujen purjeveneistä. Sitten mennään moottoriveneisiin seuraavalla kerralla.

BAVARIAN UUTUUDET

Purjeveneitä messuilla oli kahden hallin verran, eli riittävästi. Oli isompaa ja pienempää. Me bongasimme ensin oman merkkimme ja kävimme katsomassa Bavarian julkaiseman 57 jalkaisen uutukaisen. Jännä juttu, miten eri silmällä sitä katsoo veneitä nykyään, kaikki tulee ajateltua pitkien purjehdusten kautta ja niiden vaatimien tilaratkaisujen kautta. No, 57 ja 51-jalkaisissa Bavarioissa oli kyllä tilaa! 57 jalkainen oli niin hieno, että kun kyykin kannella katsomassa kattoluukuista sisään, niin housutkin repesi. Onneksi vain polvesta.
Jaakko tykkäsi erityisesti siitä, että isompaan paattiin mahtui tenderboat omaan säilytystilaansa veneen perässä. Niin ja ei sovi unohtaa monissakin purjeveneissä nähtyä integroitua grilliä! Hehe, siinä olisi hyvä valmistaa Atlantin ylityksellä juuri kalastetut kalat…

Bavarina 57 jalkainen uutuus tuli tsekattua jo perjantaina. Olihan siellä tilaa!
Bavarina 57 jalkainen uutuus tuli tsekattua jo perjantaina. Olihan siellä tilaa!
Tender-boatille oli oma mesta.
Tender-boatille oli oma mesta.
Grilli aukeaa kätevästi tapapenkistä. Näitä oli monessa veneessä.
Grilli aukeaa kätevästi tapapenkistä. Näitä oli monessa veneessä.
Hehei, miksi meille ei tarjoiltu täällä!
Hehei, miksi meille ei tarjoiltu täällä!

SWANIN PISTEELLÄ

Törmäsimme Samuli Salanterään, joka on Nautorin hallituksessa. Hän toi meidät Swanin osastolle, jossa oli esillä myös juuri julkaistu Club Swan 50. Paatti on kokonaan hiilikuitua. Ja kun sanotaan kokonaan, niin se on sitä sitten kokonaan. Jopa oleskelutilan keittiön pöytälevy oli hiilikuitua. Turkkilevyistä oli mallipala esillä. Kun sitä nosti ilmaan, oli kuin höyhentä olisi nostanut. Kyllä, hiilikuitua. Pääsimme kurkistamaan veneen sisään. Olihan se hieno ja koko takakansi purjehdustiloineen oli upea…

Siinä! Tämä Swan on julkaistu viime kesänä ja sitä on myyty jo 17 kappaletta. Tai tavallaan 18, sillä numeroa 13 ei ole tehty. Veneestä on tulossa onedesign-kisaluokka.
Siinä! Tämä Swan on julkaistu viime kesänä ja sitä on myyty jo 17 kappaletta. Tai tavallaan 18, sillä numeroa 13 ei ole tehty. Veneestä on tulossa onedesign-kisaluokka.
Kölin bulbissa on painoa 3 500, mikä on reilusti yli kolmasosa koko veneen painosta.
Kölin bulbissa on painoa 3 500, mikä on reilusti yli kolmasosa koko veneen painosta.
Pienoismallista saa helpommin kuvan ilman ihmisiä kannella. Jaakko ja Samuli käyvät läpi malleja.
Pienoismallista saa helpommin kuvan ilman ihmisiä kannella. Jaakko ja Samuli käyvät läpi malleja.

SUOSIKKIVENE POGO 36

Jaakko on höpissyt Pogoista jo ties kuinka kauan ja yrittänyt vakuuttaa minua, että näillä saippualaatikoilla on tosi hyvä purjehtia pitkiä matkoja. Nyt pääsin näkemään pienemmän version livenä sisältä. Se oli todellinen suosikkivene ja saimme jonottaa pitkään pääsyä sisään. Vene oli juuri saanut Boat of the Year-palkinnon ja moni oli kiinnostunut näkemään sen. Pakko myöntää, että se oli itse asiassa todella viihtyisä ja varmasti purjehdusominaisuudet ovat kohdallaan.

Tämä veneen perä on kuulemma uskomattoman kaunis!
Tämä veneen perä on kuulemma uskomattoman kaunis!

20170128_182112_Boot_Dusseldorf_purjeveneet

Jaakko ihailee isoa ja pientä versiota.
Jaakko ihailee isoa ja pientä versiota.
Lattiassa ei ollut turkkilevyjä, vaan suoraan hyvin pitävät matot.
Lattiassa ei ollut turkkilevyjä, vaan suoraan hyvin pitävät matot.
Loistokeksintö oli pieni ikkuna, josta näki kartturinpaikalta suoraan eteenpäin ilman, että tarvitsee kurkistella pihalle.
Loistokeksintö oli pieni ikkuna, josta näki kartturinpaikalta suoraan eteenpäin ilman, että tarvitsee kurkistella pihalle.

X-YACHTS

X:ien luona tapasimme tuttuja! Ensinnäkin paikalla oli tietenkin Robi Gripenberg, joka on X-Yachtsien Suomen maahantuoja. Mutta törmäsimme lisäksi Atlantin-ylitykseltä tuttuun miehistöön. Düsselin Arimo ja Ossi sekä uutena tuttavuutena jälkimmäisen tyttöystävä Annika. Ihan nopeasti ei sitten päästykään jatkamaan matkaa, kun vaihdettiin koko porukalla viimeisimpiä venekuulumisia ja iloisia muisteluita. Näitä jatkettiin sitten lentokoneessa, sillä satuimme istumaan Arimon kanssa vierekkäin.

Pääsimme katsomaan ihan veneitäkin, vaikka jäimmekin suustamme kiinni. Ensin tsekkasimme X4:n ja siihen perään vielä X6:n. X4 sijoittuu cruisingin ja performancen väliin, mikä kuulostaa mukavalta. Lisäksi se oli sisältä todella hyvän näköinen. X6 taas oli aivan överi. Saimme käydä vilkaisemassa sitä ilman ajanvarausta, kun lupasimme olla supernopeita. Siksi kuviakin jäi näin vähän. Mutta joo, kuvia tai ei, niin omaan mieleen jäi kuvat päähän upeasta veneestä.

X4:n kantta kelpasi ihailla!
X4:n kantta kelpasi ihailla!
X6:n keittiössä unelmoimassa. Pystyisi kokkailemaan!
X6:n keittiössä unelmoimassa. Pystyisi kokkailemaan!
Kannessa ei ollut mitään moitittavaa! Huikea paatti!
Kannessa ei ollut mitään moitittavaa! Huikea paatti!
X6 oli upea ilmestys... Jaakko halusi ehdottomasti ruorikuvan.
X6 oli upea ilmestys… Jaakko halusi ehdottomasti ruorikuvan.

MUITA PURJEHDUSHUOMIOITA

Huhhuh… Veneitä oli tajuttoman paljon ja osaan piti tehdä varaukset, että pääsi sisään. Suosittelemme messuille menoa jo arkipäivänä, sillä perjantaina varauskirjat olivat huomattavasti tyhjemmät. Muuten oli vain niin paljon nähtävää, että vaikka on nähnyt vaikka mitä, ei meinaa muistaa enää mitään. Kameran kanssa olisi voinut olla vielä ahkerampana. Ja vaikka kiersimme halleja ahkeraan, niin heti kotiintulomatkalla selvisi, että meiltä oli jäänyt parikin todella mielenkiintoista venettä näkemättä, joihin emme olleet törmänneet tai yksinkertaisesti enää jaksaneet mennä sisälle. Düsselin purjehdusporukka oli käynyt tsekkaamassa arktisemmille vesille tarkoitetun veneen, jonka nimikin on pujahtanut pois mielestä ja se oli näyttänyt aika kiinnostavalta veneeltä. No, ensi vuonna sitten.

Jaakko odottaa tätä uuttuutta...
Jaakko odottaa tätä uuttuutta…
Joku on päässyt foilaamisen makuun!
Joku on päässyt foilaamisen makuun!
Muutamissa veneissä luukut oli toteutettu ovina tai sitten ovet tipahtivat alas lattian sisään. Muutaman kerran luukkuja edes takaisin raahanneena, kannatan jompaa kumpaa ratkaisua!
Muutamissa veneissä luukut oli toteutettu ovina tai sitten ovet tipahtivat alas lattian sisään. Muutaman kerran luukkuja edes takaisin raahanneena, kannatan jompaa kumpaa ratkaisua!
Yhdessä veneessä oli päähytissä peili, mikä avarsi tilaa mukavasti. Mutta missä veneessä, ei hajuakaan enää...
Yhdessä veneessä oli päähytissä peili, mikä avarsi tilaa mukavasti. Mutta missä veneessä, ei hajuakaan enää…
Tykkäsin keulapiikkiin avautuvista tupla-ovista tosi paljon. Niiden huono puolikin tuli heti selväksi. Jos keulapiikissä asuu pari vähemmän siistiä tyyppiä, niin se näkyy heti veneen sisäänkäynnille asti. Ehkä ei niin hyvä minulle ja Jaakolle!
Tykkäsin keulapiikkiin avautuvista tupla-ovista tosi paljon. Niiden huono puolikin tuli heti selväksi. Jos keulapiikissä asuu pari vähemmän siistiä tyyppiä, niin se näkyy heti veneen sisäänkäynnille asti. Ehkä ei niin hyvä minulle ja Jaakolle!

Päällimmäisenä Düsseldorfin purjehduspuolesta jäi pieni kipinä uusiin purjehdusseikkailuihin. Ihan noin pitkää aikaa kuin viimeksi ei ole mahdollista viettää purjehtimassa, mutta jokin pienempikin reissu kuulostaisi kivalle. Tässä täytyy alkaa vähän miettimään mitä kaikkea sitä voisi tehdä!

[line]

SEURAA SAARIELÄMÄÄ:

Facebook

Instagram

Bloglovin

[share title=”Jaa facebookissa” facebook=”true” ]

Purjehdus Barösundiin

Sitä toivoisi olevansa kovinkin kaukokatseinen ja miettivänsä asioita loppuun asti, mutta aina välillä joutuu huomaamaan, että näin ei ole asian laita. Niinpä lähdimme purjehtimaan sen enempää asiaa miettimättä.

Ja mikä ettei oltaisi lähdetty, kun kerran isä oli tullut veneellä kylään. Päätimme lähteä saattamaan häntä takaisin kohti Turun saaristoa, tosin vain alkumatkalle. Ystävämme lupasi heittää meidän auton mökkimatkallaan Barösundiin, joten pääsisimme kätevästi takaisin kaupunkiin. Tästä purjehduksesta tulikin varsinainen Atlantin ylittäjien saaristopurjehdus sillä Barösundista eteenpäin isä sai seuraa Fredrikistä, joka oli mukana heidän Atlantin ylityksellään. Fredrikillä on plakkarissa muitakin valtamerten ylityksiä, jos oikein muistan, Atlantti oli niistä viimeinen läpipurjehdittu pätkä. Aikamoista!

OI, MUISTATKO KUN…

Siitä onkin vähän aikaa, kun viimeksi on Defyrillä purjehdittu. Vuosi sitten kesällä kävin seilaamassa paatin sen kotiintulomatkalla Visbystä Suomeen, mutta sitä edellinen kerta onkin sitten meidän pitkältä reissulta. Niinpä juttu kääntyi vähän väliä Atlantille. Ja veneestä löytyi koko ajan ihania muistoja. Villen tekemät solmuharjoitustyö oli edelleen kiinni sisäänmenokaiteessa ja Heikin huikea naulakkosysteemi vessan suihkussa. Ei haittaisi lähteä uudelleen!

ARC 2014, meidän lähtö Atlantin ylitykselle. Pintaan nousee muistot siitä jännityksestä, kun koko suuri seikkailu oli vielä edessäpäin...
ARC 2014, meidän lähtö Atlantin ylitykselle. Pintaan nousee muistot siitä jännityksestä, kun koko suuri seikkailu oli vielä edessäpäin…
Ja mikäs se siellä! Keltainen fenderi poimittiin merestä keskellä Atlanttia takaisintulomatkalla (ykkösellä kyytiin tietenkin, oltiin kisassa, nii nei voinut pysähtyä, hehe!). Se haisi vielä monta viikkoa järkyttävän pahasti kalalle. Mutta toimii!
Ja mikäs se siellä! Keltainen fenderi poimittiin merestä keskellä Atlanttia takaisintulomatkalla (ykkösellä kyytiin tietenkin, oltiin kisassa, nii nei voinut pysähtyä, hehe!). Se haisi vielä monta viikkoa järkyttävän pahasti kalalle. Mutta toimii!

 

RANTOJEN TARKASTELUA

Tätä Jaakko oli odottanut. Kiikaria nimittäin. Meillä ei sellaista saaressa ole, joten kiikarin käsiin saatuaan, siitä oli suorastaan vaikea päästää irti. Piti nimittäin tiirailla toinen toistaan hienompia mökkejä ja maisemia. Siihen oli aikaakin, sillä alkumatkan ajoimme tylsästi moottorilla tuulen puuttuessa kokonaan. Mutta meille sekin oli hauskaa vaihtelua Busterilla ajamiseen!

Jaakko, Pipo ja kiikarit.
Jaakko, Pipo ja kiikarit.
Myös Sompa katseli tarkasti veneestä ulos. Se oli ensimmäistä kertaa purjehtimassa ja siitä on tulossa oikein hyvä laivakoira. Heti jonkun moottoriveneen mennessä ohi se syöksyi salamana katsomaan sitä sitloodan laidalle.
Myös Sompa katseli tarkasti veneestä ulos. Se oli ensimmäistä kertaa purjehtimassa ja siitä on tulossa oikein hyvä laivakoira. Heti jonkun moottoriveneen mennessä ohi se syöksyi salamana katsomaan sitä sitloodan laidalle.
Ohi meni vähän isompikin paatti, rannikkovartioston Turva
Ohi meni vähän isompikin paatti, rannikkovartioston Turva

 

PURJEET YLÖS!

Nonni, vihdoin saatiin vähän tuulta. Alkoi kevyen tuulen purjehdus.
Nonni, vihdoin saatiin vähän tuulta. Alkoi kevyen tuulen purjehdus.
"Voidaanko oikaista tuosta merkin väärältä puolelta, saataisiin aika hyvin pidettyä vauhtia yllä..."
”Voidaanko oikaista tuosta merkin väärältä puolelta, saataisiin aika hyvin pidettyä vauhtia yllä…”
Pakostakin naurattaa, kun pääsee pitkästä aikaa vesille!
Pakostakin naurattaa, kun pääsee pitkästä aikaa vesille!
 Jouduttiin ottaa pieneksi hetkeksi purjeet alas ja silloin kuuluu pitää kahvitauko.
Jouduttiin ottaa pieneksi hetkeksi purjeet alas ja silloin kuuluu pitää kahvitauko.
Koirat osallistuu purjehdukseen.
Koirat osallistuu purjehdukseen.

 

KISA

Missä on kaksi venettä, siellä on tietenkin purjehduskisa. Tällä kertaa yllyttiin ihan huutelemaan veneestä toiseen. Väylällä edessämme purjehti Najad, jota saavutimme. Kisa saattoi olla vähän epäreilu, sillä meillä oli pari jalkaa enemmän pituutta ja se etulyöntiasema, että tiesimme olevamme kisoissa. Kapeassa paikassa lähestyimme toisiamme ja Najadissa ollut koira päätti ilmoittaa mielipiteensä manöövereistä haukahduksella. Tähän tietenkin meidän vanhempi koira aloitti välittömästi huutelun takaisin. Siinä ne sitten hetken juttelivat keskenään. Meidän pikkukoiraa jännitti, se kävi laidalla kurkkimassa ja juoksi sitten äkkiä takaisin minun jalkoihini.

"Ai mitä hiljaa.. minä tässä vain vähän juttelen!"
”Ai mitä hiljaa.. minä tässä vain vähän juttelen!”

 

Sompakin rohkaistui katsomaan laidan yli naapuriveneen turrea.
Sompakin rohkaistui katsomaan laidan yli naapuriveneen turrea.
Pentu piti tietenkin opettaa myös skuuttaamaan, eihän purjehduksesta muuten tulisi mitään. Kaduin hetken päästä, kun se tosissaan alkoi kiskoa köysiä. Hups!
Pentu piti tietenkin opettaa myös skuuttaamaan, eihän purjehduksesta muuten tulisi mitään. Kaduin hetken päästä, kun se tosissaan alkoi kiskoa köysiä. Hups!

 

BARÖSUND JA SCOLAN

Selvisimme melkein ilman sadetta Barösundiin asti, mutta viisi minuuttia ennen rantautumista alkoi sellainen suihku, että muisti taas miksi purjehdusvaatteet ovat niin ihania. Läpimärkinä rantauduimme bensalaiturille, joka oli muuten todella syvä ja kaikinpuolin erinomainen! Siirsimme veneen vielä vierasvenelaituriin ja kävimme syömässä Scolanissa. Ystävämme oli tullut hakemaan meitä, sillä heidän mökkireissunsa oli peruuntunut puolison sairastumisen vuoksi. Niinpä istuimme koko jengillä Scolanin terassilla ja söimme aikas hyvät safkat. Voin suositella!

Loppumatkasta jopa nuoremmalta koiralta oli patterit loppumassa. Nukkua se ei silti malttanut, vaan nuokkui puoliksi istuen ja silmät lupsahdellen.
Loppumatkasta jopa nuoremmalta koiralta oli patterit loppumassa. Nukkua se ei silti malttanut, vaan nuokkui puoliksi istuen ja silmät lupsahdellen.
Barösundissa oli auennut uusi rantakahvila! Harmillisesti emme ehtineet käydä sielläkin, muuta kuin ihastelemassa hyvän näköisiä kahvileipiä.
Barösundissa oli avannut uusi rantakahvila! Harmillisesti emme ehtineet käydä sielläkin, muuta kuin ihastelemassa hyvän näköisiä kahvileipiä.

 

SIITÄ SUUNNITTELUSTA…

Ajelimme kotiinpäin koko joukko tyytyväisenä, että emme olleet enää veneessä, sillä vettä satoi kaatamalla. Harmi tietenkin isälle ja Fredrikille, he olisivat läpimärkiä. Muuten, arvasitko jo missä kohtaa meidän purjehdustamme prosessi ontui? No, siinä Espoon lähestyessä tajusimme, että lähdimme saaresta veneellä, joka on nyt matkalla Turkuun… Eihän meillä ollut venettä mantereen puolella! Eipä käynyt aamulla mielessä, kun lähdimme purjehtimaan. Hetken siinä arvoimme, että mitäs tehdään. Lopulta soitin naapurille. Lopputuloksena sain huomata jälleen kerran, että meillä on saaressa maailman ihanimpia naapureita ja saimme kyydin saareen, keskellä kamalaa rankkasadetta! Kiitos!

 

[line]

SEURAA SAARIELÄMÄÄ:

Facebook

Instagram

Bloglovin

[share title=”Jaa facebookissa” facebook=”true” ]

Nord Stream Race – kaksi mailia johtoveneen takana

Tänään alkoi Nord Stream Race Pietarista Helsingin kautta Warnemündeen. Onneksi on ollut tuulinen päivä ja sadettakin on ripsautellut, joten olen ihan hyvällä omallatunnolla hengaillut sisällä seuraamassa kisaa racetrackerista. Kyse on siis Pietarilaisen pursiseuran viidesta Swan60:stä, joilla kisataan tämä Itämeren pisin avomerikisa. Tällä kertaa Suomikin pääsi kutsujoukkueiden joukkoon, Leistin Samuli veneen kipparina. Ehkäpä Samulin ja hänen tiiminsä mieletön menestys X-35:ssa ja ARC:n Atlantin ylityksen reittiennätyksen lyöminen avittivat asiaa! Jaakko on mukana miehistössä, joten olen seurannut kisaa tavallistakin innokkaammin.

Vene kuljetettiin treeniviikon jälkeen Helsingistä Kotkan kautta Pietariin aika hienoissa keleissä. Suurin osa miehistöstä saapui Pietariin kuitenkin muuten kuin purjehtimalla. Kaupunki on kuulemma juuri niin kaunis, kuin aina sanotaan. Tosin kaupunkikierrokselle ei jäänyt paljoakaan aikaa, sillä kisa alkoi sunnuntaina (eli tänään) varhain aamulla.

ÄKKIPYSÄYS NELJÄN SOLMUN VAUHDISTA

Miehistö lähti matkaan aikaisin aamulla pursiseuralta kohti avoimempia vesiä, jossa oli lähtölinja. Pietarin pursiseura sijaitsee Neva-joen suulla ja siellä ei ilmeisesti ole kovinkaan syvää. Tai kai se on vähän mihin suhteuttaa. Normaalin kokoisella purkkarilla on ihan riittävästi vettä, mutta yli kolmen metrin syväyksen Swanilla saa ajaa aika tarkasti. Veneissä on aina mukana veneen edustaja, boat captain, joka Suomen joukkueen Tsaar Peterissä on puolalainen Mariusz Klupinski. Hän oli ruorissa ajamassa venettä kohti lähtölinjaa. Kaikki odottavat jännittyneenä tulevaa kisaa ja yhtäkkiä kuuluu rysähdys ja vene tekee lähes neljän solmun vauhdista täyden stopin. Jaakko löi pään seinään, navigaattori lensi omalta paikaltaan keulahyttiin ja toinen ratti meni palasiksi.

Siinä oli vähän epäjärjestystä, mutta onneksi kukaan ei loukannut itseään eikä venekään saanut mitään isompaa hittiä. Ei ainakaan mitään sellaista, mitä ei jesarilla korjaisi! Jokisuistoon on ilmeisesti kertynyt kaikenlaista romua, johon Tsaar Peter nyt osui. Tulee vähän mieleen oma lähtömme Atlantin ylitykselle Bermudalta. Jäimme ennen starttia ankkurista kiinni vanhaan autonromuun ja siinä meinasi tehdä vähän tiukkaa ehtiä lähtöön mukaan, kun jouduttiin pyytämään sukeltaja paikalle avuksi!

Sehän on entistä ehompi! Joka veneessä pitää olla jesaria ja sähköteippiä monta rullaa!
Sehän on entistä ehompi! Joka veneessä pitää olla jesaria ja sähköteippiä monta rullaa.

JA SITTEN LÄHTÖ!

Lähtö onnistuu parhaiten venäläisiltä ja Eurooppa-joukkueelta. He pääsevät pian kiinni hyvään puuskaan ja repivät pienen kaulan muihin veneisiin. Brittien veneessä on täytynyt sattua jotain, sillä he tahmaavat alussa paikallaan. Kohta lähdön jälkeen on armeijan harjoitusalue, jota veneet lähtevät kiertämään. Hetkinen… Ei ihan kaikki! Venäjän Bronenosec-vene paahtaa luotisuoran viivan armeijan harjoitusalueen läpi. Racetrackeria tutkimalla näyttää siltä, että muutkin veneet ylittävät sitten pienen kulman alueen läpi huomattuaan venäläisen veneen reitin.

Lyhin reitti on nopein reitti, kyllähän sen kaikki tietää?!
Lyhin reitti on nopein reitti, kyllähän sen kaikki tietää?!

MIKÄ MENO!

Aina kun olemme purjehtineet Jaakon kanssa Itämerellä, meillä on ollut vastatuuli. Erityisesti jos olemme siirtäneet isän venettä jonnekin. Me purjehdimme veneen vastatuulessa perille ja isä purjehtii sen aurinkoisessa myötätuulessa kotiin. Niinpä olikin selvää, että tuulisi tulisi suoraan nokkaan myös tällä kertaa. Ja niin se tuleekin! Tuulee ilmeisesti aika reippaasti, yli 10 m/s ja vastatuulikyyti on aika märkää. Etenkin jos satut hengailemaan laidalla. Kylmääkin kuulemma on. Mutta henki on hyvä ja asenne kohdillaan!

Kaksi venettä on karannut kahden mailin päähän, mutta ovat vielä näköetäisyydellä. Sehän ei ole siis matka eikä mikään, kun taitettavaa on Saksaan asti! Miehistö on nyt laittanut vahtisysteemin päälle ja tekee töitä neljän tunnin vuoroissa toisen porukan yrittäessä nukkua ja levätä. Lainaan tähän meidän veneessä Atlantin yli purjehtinutta Rimpiläistä, jonka mukaan jos ei purjehdi, kannattaa avomerikisassa aina joko nukkua tai syödä. Kannatan ehdottomasti (etenkin jos on suklaata)!

Siellä tervehtii Tiksi, tuttu X-35 miehistöstä ja etenkin meidän Atlantin ylitykseltä. Hengatkaa hyvin!!
Siellä tervehtii Tiksi, tuttu X-35 miehistöstä ja meidän Atlantin ylitykseltä. Hengatkaa hyvin!!

Suomen purjehduksen Grand Old Man Kenneth Thelen ohjaa Swania uskomattomalla kokemuksella. Silmä tiukasti langoissa. Go Kentsu ja muut! Suomen purjehduksen Grand Old Man Kenneth Thelen ohjaa Swania uskomattomalla kokemuksella. Silmä tiukasti langoissa. Go Kentsu ja muut![/caption]

RACETRACKER

Veneet saapuvat ensi yönnä Lauttasaareen ja lähtevät sieltä sitten illalla kohti Warnemündea. Startti on 18:00 ja se kannattaa käydä katsomassa, jos kauniit Swanit kiinnostavat. Itse ajaisin lautan sinne, mutta en mitenkään ehdi töistä lautan kanssa perille asti. Joten joutunee tyytymään tsekkailuun maista.

Kisaa on helppo seurata myös racetrackerista. Sieltä valitaan nyt Nordstream Race 1 ja sitten Helsingistä lähdön jälkeen Race 2. Positiot päivittyvät vartin välein. Tässä on siis vähän vaikeuksia irrottautua koneelta seuraavien päivien aikana! Trackerissä kaikki joukkueet ovat Venäjän lipun alla, mutta veneiden nimistä tietää mikä joukkue on kyseessä: Bronenosec (Team Russia), Spirit of Europe (Team Europe), Tsaar Peter (Team Finland), Petite Flamme (Team Great Britain) ja SGM (Team Germany). X Sail Racing Teamin facebook-sivuilla on myös tietoa Suomen paatin tapahtumista.

SAMAAN AIKAAN SUOMESSA

Meillä täällä saaressa meno on huomattavasti hitaampaa. Loppui se bensa Busterista. Päätin sitten, että soudan sen bensikselle. Otin mukaan suurinpiirtein kaikki airot, mitä löysin, mutta ei se ihan putkeen mennyt. Joko käytössä oli se airopari, jossa on toisessa vain puolikas lapa tai sitten meidän soutuveneen airot, jotka olivat ainakin metrin liian lyhyet. Mailin matkaan meni lähes tunti, kun yritin sohia airoilla mereen asti!

Ja jos airoissa ei ollut tarpeeksi haastetta, niin Sompa kiipesi koko ajan syliin katsomaan sopivammasta paikasta näköaloja!
Ja jos airoissa ei ollut tarpeeksi haastetta, niin Sompa kiipesi koko ajan syliin katsomaan sopivammasta paikasta näköaloja!

Tsemppiä Tsaar Peteriin ja hyviä nousukulmia!!

 

[line]

SEURAA SAARIELÄMÄÄ:

Facebook

Instagram

Bloglovin

[share title=”Jaa facebookissa” facebook=”true” ]

Follow that boat! Tähtäimessä Swan60

Olimme sopineet jo Jaakon kanssa miten edetään. Minun tehtävänä oli ajaa lautalla tiiviisti Swan60:n perässä. Periaatetasolla kuulostaa ihan helpolta. Mutta enpä ole aikaisemmin joutunut ajamaan lautalla 60-jalkaista purjevenettä vastaan. Ja niin, meidän lauttahan ei nouse liukuun. Joten oli meidän onni, että tuuli oli kohtuullisen kevyt, sillä Swan liikkui siinäkin jo aivan tarpeeksi ketterästi. Ja mitenkäs tähän tilanteeseen päästiin?

Ystävämme Samuli Leisti sai kutsun osallistua Nord Stream Raceen. Se kisataan Pietarin pursiseuran Swan60:llä. Yhteensä veneitä on viisi ja ne lähtevät kaikki kilpailemaan Pietarista Warnemündeen. On muuten vähän erilaisia nämä venäläisten pursiseurojen veneet, kuin meillä täällä Suomessa! Siinä on täytynyt Nautorillakin hetken sydän läpättää, kun Pietarista on tullut soitto, että saisiko viisi Swania ja äkkiä sittenkin.

Samuli vastasi haasteeseen tietenkin kyllä ja niipä Swanilla on nyt harjoiteltu viikon verran Helsingin edustalla. Purjehtimassa on aika pitkälle X Sail racing Team, joka pokkasi maailmanmestaruuden viime vuonna X35-luokassa. Jaakko on mukana tiimissä sekä purjehtimassa että mediahenkilönä. Samuli oli viime vuonna meidän kanssa yhtä aikaa ARC:ssa, jossa Leopard by Finland rikkoi reittiennätyksen. Isojen veneiden kokemusta siis on ja voittoa lähdetään tästäkin kisasta hakemaan!

KUVAUSTA

Tämän päivän treenit Jaakko jätti väliin purjehduksen osalta ja me lähdimme aamulla vappupaatilla Kaivopuiston edustalle kuvaamaan Swania helikopterilla. Koitimme ensin nostaa kopterin ilmaan lautan kannelta. No ei se onnistunut, mikä ei sinänsä yllätä. Jos jotain olen koptereista oppinut, niin ne eivät ole maailman luotettavimpia kapistuksia. No, parkkeerasimme Sirmetin ja Jaakko laitoi kopterin maissa kuntoon. Kopteri lähti kyllä käyntiin, mutta kuvayhteys katosi. Onneksi se saatiin korjattua! Soitimme Tsaar Peterille, josta saimme tiedon, että he ovat viiden minuutin päästä pelipaikoilla. Minä irrotin vappupaatin köydet ja Jaakko nosti maista kopterin ilmaan. Sitten täyttä höyryä eteenpäin, kopteri ilmassa. On tämäkin kombo, mietin itsekseni!

Me ja helikopteri seurataan Swania.
Me ja helikopteri seurataan Swania.
Tiimi hengaa viimeistä päivää!
Tiimi hengaa viimeistä päivää!
Uusi ja upea Löyly Swanin takana.
Uusi ja upea Löyly Swanin takana.
Onhan se kaunis vene!
Onhan se kaunis vene!
Tiimi
Tiimi
Kaupunkipurjehdusta!
Kaupunkipurjehdusta!

KOPTERIN LASKEUTUMINEN

Jännittävin hetki oli kopterin laskeutuminen lautan kannelle. Minä yritin pitää Sirmettiä paikallaan ja Jaakko toi kopteria alas. Se laskeutui itse asiassa melko nätisti kannelle. Ehdin jo aloittaa hihkaisun, jee! Ja samantien kopterin laskeuduttua, se sinkaisi puolitoista metriä oikealle, osui Sirmetin kaiteisiin ja kääntyi nurinpäin. Propellit pyörivät villinä kantta vasten ja kopteri tanssi niiden mukana. Jaakko sai kopterista kiinni ja yritti sammuttaa sitä. No eipä sammunut sitten millään! Virtanamiskat ohjaimesta oli jo kiinni, mutta propellit vain pyörivät. Kopterin akku on pyörivien propellien alla, joten sitä ei saisi irti niiden liikkuessa. Jaakko keksi painaa kopterin venetyynytä vasten, jolloin propellit pysähtyivät sen verran, että akun sai pois. Huh, kone oli kiinni. Mutta ehjä se ei enää ollut. Osa propelleista oli säpäleinä ja yksi jalka murtunut. No, opimme sen verran, että kopteri ei tajua olevansa maassa, jos alusta keinuu. Sellaista!

Otin tietysti kuvia laskeutumisesta ja siihen se tuli. Ja sekunnin päästä kaikki menikin pieleen!
Otin tietysti kuvia laskeutumisesta ja siihen se tuli. Ja sekunnin päästä kaikki menikin pieleen!

KOTIMATKA

Harmistusta kopterin rikkoontumisesta käytiin lievittämässä Skifferissä, jonka jälkeen lähdettiin kotimatkalle.

Skifferissä oluella.
Skifferissä oluella.
Saaristolaistunnelmaa!
Saaristolaistunnelmaa!
Näillä kahdella on vielä kisa menossa.
Näillä kahdella on vielä kisa menossa.
Treenit ohi!
Treenit ohi!

 

[line]

SEURAA SAARIELÄMÄÄ:

Facebook

Instagram

Bloglovin

[share title=”Jaa facebookissa” facebook=”true” ]

Venemessujen suosikit

Venemessut alkoivat todella mukavasti, sillä Matkalla merenneidoksi-blogin kirjoittaja Katja oli kutsunut veneilybloggaajia tapaamaan toisiaan. Oli oikeastaan aika jännittävää nähdä ihmisiä, joiden elämää on seurannut netistä tai jotka ovat seuranneet meidän purjehdus- ja saaressa-asumisen seikkailuja. Mukana oli parisenkymmentäkymmentä kirjoittajaa ja heidän puolisoaan. Porukka oli vähintään niin mukavaa, kuin minkälainen kuva oli jäänyt blogeistakin. Juttua riitti niin, että samantien sovittin kesätapaamisestakin. Tai ainakin kauden päättäjäisistä. Mukana oli blogit Entä jos alkaisit tehdä ihan mitä huvittaa, jonka kanssa muuten asumme niin lähellä toisiamme, että on aivan ihme, ettemme ole vielä tavanneet, Villa Idur, Proviantti, Aava kutsuu, Siskoni Amelie, Haaveena hyvä kuva, Rantojen mies, Luotsin blogi, S/y Charlotan, Puolimatruusi seilaa, Lake at sea, ja Myy. Muutama muukin oli tulossa, mutta joutuivat perumaan viime hetkellä. Ensi kerralla sitten!

VENEMESSUJEN ANTIA

Kävelimme tapaamisen jälkeen messut läpi ja vaikka olin odottanut innolla vaatepuolta, en löytänyt yhtään mitään. Totesimme Jaakon kanssa, että ennen Karibian kierrosta tuli ostettua niin paljon purjehdustavaraa, että emme oikeasti tarvitse mitään. Takkeja ja haalareita emme jaksaneet edes pysähtyä katselemaan. Toista se oli kaksi vuotta sitten, kun katsoimme ihan kaikkea sillä silmällä, että tarvisiko tuota vai ei. Ostin koko messuilta yhden asian ja sekin oli puutarhakirja. Niin ja tietty messu-toffeet ja lakuja! Niinpä siirryimme sitten ihailemaan veneitä. Kiersimme lähinnä moottoriveneitä, sillä kaipaamme jotain kivaa yhteysvenettä, jolla voisi tehdä myös retkiä lähisaariin jopa töiden jälkeen ja takaisinkin ehtisi ennen pimeää.

RIKAS MIES JOS OISIN…

No niin, jos olisimme se Tuusulalainen tyyppi, joka voitti kukkakaupasta lotossa 12 miljoonaa ja haluaisimme jostain syystä ison moottoripaatin, niin se olisi Modius. Alumiinirunkoinen Modius oli todella kauniisti viimeistelty ja sisältä järkevän mallinen. Mittaa oli 34 jalkaa. Targan kannattaisi ehkä vähän hikoilla, sillä Modius on kirkkaasti paremman näköinen. Ajo-ominaisuuksista en sitten tiedä, mutta valmistaja WeldMec Marinen tausta on työveneissä, joten luulisi osaamista löytyvän kovan kelin veneiden tekemiseen. Pelastus- ja luotsiveneet, joita he muun muassa valmistavat, joutuvat kuitenkin ulos kelillä kuin kelillä. Tämä vene siis keep on dreaming-osastoa. Tosin jos 12 miljoonaa osuisi kohdalle, niin hankintalistalle tulisi myös purjevene. Ja nopea yhteysvene. Ja olen minä F18-pikkukatinkin halunnut. Ja….

Onhan se nyt nätti!
Onhan se nyt nätti!

MESSUJEN KIINNOSTAVIN

Jaakko soitti minulle tiistaina messuilta, että hän on nyt löytänyt meille veneen. Ja että tämä on messujen ylivoimaisesti kiinnostavin, monikäyttöisin, jykevin… Seurasi litannia ylisanoja hivenen innostuneelta mieheltä. ”Aha”, totesin. Mitähän tällä kertaa. Nämä parhaat veneet nimittäin vaihtuvat vuosittain. On ollut Arronettea, XO:ta, Anytechia (ei koskaan minun millään listallani) Axoparia, Targaa… Mutta nyt täytyy myöntää, että Kewatekin 9.3 Easyssa oli sitä jotain. Onhan se nyt aivan tolkuttoman iso, mutta tällä alumiiniveneellä kelpaisi ajella luonnonsatamiin monilukuisemmankin kaveriporukan kanssa tai lastata rakennuskamaa paatti täyteen. Etu- ja takakannet olivat niin isot, että molemmissa pitäisi kunnon juhlat erillään. Tai siis tarkoitan, että tekisi niitä kaikenlaisia rakennustöitä.

Kewatec valmistaa myös työkoneita, kuten luotsialuksia ja sen sellaista. Joten oletettavissa on vakaa kyyti kovemmallakin kelillä. Pohjassa on käytetty 6 mm merialumiinia, mikä on millin enemmän kuin XO:ssa. Näen itseni rikkomassa jäätä, kun kevään kelirikko saapuu… Ostimme kaksi laivanupotus-arpaa ja sovimme, että päävoiton osuessa kohdalle, ostamme tuon vähän yli 100 000 euroa maksavan veneen. Pyh, ei päästy edes yhden ruudun päähän!

Kokkolan kaunotar
Kokkolan kaunotar
Keularamppi aukeaa ja sisään pääsee sillä mönkkärillä. :)
Keularamppi aukeaa ja sisään pääsee sillä mönkkärillä. 🙂
Mairea hymy kertoo, että Jaakko näkee jo itsensä veneen sivukannella laittamassa fendereitä paikalleen.
Mairea hymy kertoo, että Jaakko näkee jo itsensä veneen sivukannella laittamassa fendereitä paikalleen.

JÄRKEVIN, MYÖS HINTA/LAADULTAAN

Sitten oli aika tulla pilvilinnoista vähän järkevämmän kokoisiin veneisiin (Jaakko on eri mieltä järkevästä koosta, Kewatek nimenomaan olisi todella sopiva koko, kuulemma.) ja katselimme Pilot-veneitä. Niistä suosikiksi nousi Finnmasterin Pilot 7 Weekend. Siinä oli mukavasti kaikkea. Löytyi etuhytti nukkumiseen, wc (jossa oli ihan seinät ympärillä) ja pieni pentteri eli keittiö suomeksi. Hytissä matkustaa seitsemän, mikä on meidän mielestä järkevää. Suomessa on turhan harvassa kelit, jolloin on kiva istua moottoriveneen keulassa. Sisällä on myös pöytä, jonka ääreen mahtuu sopivasti jengiä. Toinen pöytä löytyy takannelta, jos sitä aurinkoa sitten kuitenkin olisi. Tai sitten takakannelle mahtuu sitä tavaraa, jota kuljetellaan edes takaisin. Tässä veneessä olisi kaikki, mitä me voisimme haluta yhteysveneeltä ja lyhyen matkojen retkiveneeltä.

Meidän mielestä Finnmasterin Pilot 7 Weekend on myös kivan näköinen!
Meidän mielestä Finnmasterin Pilot 7 Weekend on myös kivan näköinen!
SIvukäytäviä pystyy kävelemään todella helposti. Katolla on hyvät kaiteet, joista voi ottaa kiinni.
SIvukäytäviä pystyy kävelemään todella helposti. Katolla on hyvät kaiteet, joista voi ottaa kiinni. (Hmm… Hymy ei ole yhtä mairea?)

SULOISIN JA EKOLOGISIN

Tämä ihana puuvene näyttää suuntaa tulevaisuudelle. Siinä on ladattava sähkömoottori, joka lupaa viiden tunnin käyttöajan yhdellä latauksella. Paatti kulkee noin viittä solmua, joten tässä on käyttökustannuksiltaan edullinen vene kiireettömälle kipparille. Ja joku Pelle Peloton laittaa tietenkin katon täyteen aurinkopaneeleita ja pidentää toimintasädettä!

Ihana kippo!
Ihana kippo!

HALVIN

Siirrymme pilvilinnoista edelleen kohti niitä toisen ääripään järkevämpiä veneitä. Jos venekuumetta haluaa lievittää ja pienempikin vene käy, niin halvimmalla pääsee ostamalla tämän veneen. Messuhinta ei paljoa päätä huimaa. Tähän voi kuulemma laittaa 10 – 40 heppaisen koneen, joten pitäisihän sillä päästä eteenpäinkin. Ja totta puhuen, tuulilasin takana olisi aika kiva istua verrattuna nykyiseen Busteriin! Valkoinen paatti on alumiinia, joten sillä voisi ajaa vielä jäähileissä.

160220_180308_Venemessut

Jättimäiseltä merikartalta bongattiin tutut paikat.
Jättimäiseltä merikartalta bongattiin tutut paikat.

Veneunelmoinnin lisäksi messujen parasta antia on ystävien ja tuttujen tapaaminen. Niin tänäkin vuonna, kun kävimme useaan otteeseen kahvilla ja olusella. Oli mukava nähdä ja otetaan uusiksi kesäkaudella sitten laitureilla!

PS. Kansikuvassa piipahdetaan uuden Axopar 37:n keulapatjoilla. Täytyy sanoa, että 37 on jo pitkä vene, kun sitä katseli kuskin paikalta!

Jääveikkaukseen ehtii muuten vielä osallistua! Se löytyy edellisestä postauksesta.

 

[line]

SEURAA SAARIELÄMÄÄ:

Facebook

Instagram

Bloglovin

[share title=”Jaa facebookissa” facebook=”true” ]