Olimme jo katsoneet perjantain ja lauantain ajan kaikenlaisista some-fiideistä tuttujen postauksia messuilta. Oli lähellä, ettemme livahtaneet messuille jo lauantaina, mutta maltoimme kuitenkin pysyä kotona kasvihuoneeseen liittyvissä nikkarointihommissa. Lienee aika selvää kumpi meistä oli innokkaampi keskeyttämään ja karkaamaan messuille?!
Sunnuntai-aamuna kipsuttelimme kuitenkin aamupäivän aikana halliin. Sovimme heti alkuun treffit isän ja hänen puolisonsa kanssa Purjehdussatamaan katsomaan yksin pallon kiertäneitä ja pian kiertäviä purjehtijoita. Mutta ennen sitä päätimme tsekata uutuusveneen, jota me olimme odottaneet messuilla näkevämme.
Arronet 18C
Talvella huomasimme Arronetin uutuudeen ruotsalaisissa venelehdissä. Pieni alumiinihyttivene, jota esiteltiin kannessa sanoilla ”Prisbomb från Arronet”, kiinnosti meitä kovasti. Niinpä marssimme aika lailla suoraan Arronetin osastolle katsomaan miltä 5,76m pitkä hyttivene näyttää.
Paatti näytti oikein tasapainoiselta. Se näytti myös Arronetilta, mikä tarkoittaa vähän krouvimpaa työvenettä.
Laidoilla kävely tuntui todella tukevalta. Jalka ei lipsuisi kyllä kovinkaan helposti ja kaiteesta oli hyvä pitää kiinni. Myös takaluukun kautta venettä on helppo operoida.
Hytissä on omat penkit kuskille ja kartturille. Taakse mahtuu kolme henkilöä istumaan.
Veneessä on iso kattoluukku, joten seisaallaankin voi ohjata. Luukku on helppo avata ja sulkea, se ei ole ollenkaan ränkkä.
Arronetin hinta huitelee hieman alle 50 000 eurossa 115 hepan koneella. Esittelyvene plotterilla, Webastolla ja jäätä paremmin kestävillä trimmilevyillä oli maksanut 52 000e. Jos nyt satut haluamaan pienen yhteysveneen ja kriteerinä on alumiinikoppi, niin tämä kannattaa ehdottomasti tsekata. Raahasimme ainakin pari porukkaa katsomaan tätä pientä veneihmettä, jossa on paljon ominaisuuksia pieneen veneeseen ainakin näin kuivalla maalla.
Istuimme toki myös muut Arronetit ja hurrasimme 23.5:n lämmittimelle. Ikkunoihin puhaltaa lömpöä kahdeksasta eri pisteestä. Tässä veneessä ei ajeta ikkunat huurussa!
Purjehdussatama – Pallonkiertäjät
Purjehdussatama tarjoaa nykyään laadukasta ohjelmaa, jota on kiva käydä tsekkaamassa samalla kun piipahtaa kahvilassa. (Viime vuonna ohjelma oli tietenkin aivan erityisen laadukasta, etenkin eräänä tiistaina kello 19.00!) Nyt estradilla oli yksin palloa kiertäneet ja kiertävät purjehtijat. Ari Huusela kertoi 2020 Vendee Globe-hankkeestaan, kun taas Tapio Lehtinen lähtee vähän toisenlaisin varustein liikenteeseen Golden Globe Raceen. Tapion veneessä ei saa olla mitään varusteita, joita ei ollut Sir Robin Knox-Johnstonin veneessä pallon kierrossa 1968-1969. Oli kyllä mielenkiintoista kuunnella uusien kiertäjien suunnitelmia, mutta niin myös Hjallis Harkimon ja Pentti Salmen jutustelua. Jälkimmäisiltä kun kysyttiin, että lähtisivätkö uudestaan yksinpurjehdukselle maailman ympäri, oli vastaus aika selkeä: Ei mistään hinnasta. Mutta toivottelivat onnea ja menestystä uusille yrityksille! On itse asiassa aika jännää purjehdusseurattavaa tulossa. Tapio lähtee kierrokselle jo 2018, kun taas Arilla lähtö on 2020.
Muuten, tulevana lauantaina klo 15.00 Kari ”Ruffe” Nurmi on kertomassa uusimmasta purjehdushankkeestaan. Kannattaa käydä katsomassa!
Hymy irtosi!
XO Explorer – Aidosti hyötyä virtuaalimaailmasta
Kävimme XO:n osastolla ja ihmettelimme vähän, että kuinka ihmeessä Düsseldorfissa esillä ollutta XO Exploreria ei ole tuotu Helsinkiin. Saimme pian kuulla, että vene oli tehtaalla ja sille tehtiin lopullisia asennuksia. Tilalla oli jotain todella hauskaa… Venemalliin sai tutustua virtuaalilaseilla! Olin vähän skeptinen asian suhteen, sillä aikaisemmat vr-kokeilut ovat olleet vähän mitäänsanomattomia. Mutta nyt! Vene tuntui aivan aidolta! Ja näytin varmaan todella hauskalta, kun kurkistin vaikkapa vessaan. Virtuaalimaailmassa laitettiin vain pää oven läpi ja pystyi tsekkaamaan miltä pikkulassa näyttää. Suosittelen niin kovasti, hieno kokemus!
Tässä ollaan vielä alkuvaiheessa. Hulluinta oli, kun seisoin keulakannella ja halusin mennä katsomaan miltä keulaboxin säilytystila näyttää. Se hulluus oli siinä, että näin edessäni yhden rappusen alaspäin. Tiesin että sitä ei kuitenkaan oikeasti ollut. OIkeasti jumitin hetken paikoillani, kun aivot lähetti jaloille kahta käskyä: ”Ota askel alaspäin, eikun tasamaata eteenpäin.” Pääsin kuitenkin keulaboxiin.
Maku tarkkailee pentteriä.
XO 270 Cabinia ihailimme sekä ulkoa että sisältä. Kerran olemme olleet koeajollakin. Oikeasti, tämä paatti on kyllä kaunotar.
Jaakon suosikki on edelleen Axopar 28 AC
Olemme Jaakon kanssa todella sujuvia vaihtamaan veneunelmiamme. Venemessuilla pystymme kuvittelemaan itsemme vähän minkä tahansa veneen kannelle ja mietimme mihin venettä käyttäisi, mihin se laitettaisiin laituriin ja minne tehtäisiin retkiä. Jaakon unelma on nyt lukittu Axopariin jo kahden messun kokemuksella. Tarkemmin sanottuna After Cabiniin, joka on kyllä edelleen aivan nerokas.
Jaakon unelmalla on hintaa noin 125 000e. Juttelimme myyjän kanssa ja 90% veneistä lähtee varusteltuna niin, että veneen hinta pysyy alle tuon summan.
Retkeilevälle takapenkkien alle avautuva makuuhytti on aivan mahtava. Sänky on koko ajan valmiina ja se on yksityisemmässä paikassa. Makuuhytissä on myös luukku suoraan takakannelle.
Hytin luukussa oli loistava ominaisuus. Sen eteen pystyi vetämään joko hyttysverkon tai sitten pimennysverhon. (Ps. Veneessä ei ollut kieltolappua, ettei patjalla olisi saanut käydä kokeilemassa makuuasennon mukavuutta.)
Jaakko tykkää Axoparin ajajan paikasta. Siinä on hänen mielestään kaikki ja hyvä näkyvyys.
Keulasta löytyy vielä tilava vessa. Kaikinpuolin aika täydellinen matkailuvene!
Targa 27
Targan 27-malli on kokenut muodonmuutoksen, sekä runkoon että sisälle oli tullut uutta. Kävimme katsomassa paatin ja hyvältä näytti. Targaan mahtuu jo sitten kunnolla pentteriä, parisänkyä ja pistopunkkaa.
Targan ratissa hymyilyttää! Vessaan on kulku kuvan keskeltä alas ohjaamon alle.
Seitsemän metrin viikonloppuveneet
On aika siirtyä seitsemän metrin huiteilla oleviin veneisiin, joita käyttäisimme mielellämme saaristoretkeilyyn. Lottovoitonkaan ei tarvitsisi olla kovin suuri, jotta tällaisen voisi hankkia. Tsekkauksessa siis Finnmaster Pilot 7 Weekend, Bellan Raid ja Patrol, TG 6.9X sekä bonuksen Sting 630.
Pilot 7 Weekendissä hyvää on kelpo nukkumahytti sekä kunnollinen wc. Jos aikoo yöpyä luonnon satamissa, tästä veneestä löytyy kaikki mitä tarvitaan. Lisäksi Weekendissä on näistä veneistä tyylikkäin takaosa ulkona oleiluun.
Bella Patrolissa nukkumapaikka järjestyy laskemalla pöytä ja laittamalla siihen patja. Oikealla on hyvä pentteri. Koska veneessä ei ole nukkumahyttiä, on veneessä läpikulku keulaan, jossa on tilaa laittaa köydet. Bellaan mahtuu wc.
Raidissa koppi on lyhyempi ja taakse jää enemmän tilaa. Voisin kuvitella, että tämä vene kelpaa myös kalastajille.
Bellassa on neljälle mukavat paikat. Yhteysveneenä tämä toimii mahtavasti. Raidissa on hytti, josta olen ottanut kuvan. Keulaan pääsee silti kulkemaan. Kuskin paikan vierestä avautuu sivuovi. Tilaa kulkemiselle on järjestetty sillä, että hytti ei sijaitse keskellä venettä, vaan enemmän vasemmassa laidassa. Myös Raidiin saa wc:n, jos luonnonsatamissa matkailu kiinnostaa.
TG 6.9X:stä aukeaa messevä kattoluukku. Ylipäätään vene on valoisa. Kuvat eivät ny ihan anna sille oikeutta, sillä veneen takaosa jäi vähän niin kuin kuvaamatta! Takaosaan saa kuitenkin järjestettyä sängyn kahdelle. Vene on läpikuljettava.
TG 6.9X voitti juuri Kipparin venetestissä muutaman kilpakumppaninsa.
Ensikurkistus Stingiin kohotti kulmia. Miten tässä pitäisi kartturin matkustaa? Lähempi tarkastelu osoitti, että asiaa oli kuitekin mietitty.
Penkin selkänojan asettamisen jälkeen veneessä oli itse asiassa melko tukeva paikka maisemien katseluun. Veneessä oli myös keulapunkka, mutta sitä emme päässeet testaamaan siellä säilytettävien patjojen vuoksi. Kulku keulakannelle ei tuntunut ihan luonnikkaalta ja jostain jostain syystä Sting ei ihan natsannut meille. Se vaikutti ihan monikäyttöiseltä ja valoisalta veneeltä, jota ei oltu hinnalla pilattu.
Swan Club50
Swan oli yksi jonotetuimmista veneistä näyttelyssä. Veneessä tuntui olevan jatkuvasti jonoa ja päätimmekin ampua purkkarille hieman ennen sulkemisaikaa. Selvisimme lyhyellä jonolla, mutta emme olleet ainoita laskelmoijia. Kohta takanamme oli mukava jono!
Onhan se virtaviivainen kaunotar!
Kannella on tilaa riittävästi!
Tykkäsin valtavasti veneen sisustasta, sillä siellä oli avaraa. Keskellä on tarpeeksi tilaa purjeiden käsittelylle, mutta myös oleskelu on mukavan avaraa. Hauskan erilainen design on myös siirtää keittiö omaan välikköönsä ennen keulapunkkaa. Ja seinien valkoiset vaaka”laudoitukset”. Minä pidän!
Itämerivinkit
Messukeskuksen keskikäytällä on Itämerikahvila, jonka ohjelma kannattaa tsekata. Kannattaa tsekata myös mielenkiintoiset tietoiskut. Tämä kolahti minuun!
Ai herregud! Jos keskimääräinen suomalainen syö 13 kg karkkia ja minä syön ainakin tuplasti enemmän kuin kukaan kavereistani. Kuinka älyttömän paljon oikein syön karkkia? Tätä pohdin ostettuani kolme Sahlmanin toffeepötköä (100g kipale) ja viisi messulakua. Onneksi Jaakko söi niistä edes vähän!
Niinpä. Olen ostanut itämeren ja järvien kalaa aina sillöin tällöin, kun sitä on ollut tarjolla. Joskus ravintolassa ja välillä kaupassa. Lahnasta olen tehnyt suolaisiin vohveleihin täytettä ja särkeä on joskus mennyt JärkiSärki-tuotteissa.
Emme ehtineet kuin pikapiipahtaa Uuden Aallon ja vaatteiden puolella. Messuilla näkee aina sen verran tuttuja, että on mukava liikkua verkkaisesti. Tutkimattomat osastot pitää kuitenkin tsekata, joten uusi visiitti vielä tällä viikolla!
[line]
SEURAA SAARIELÄMÄÄ:
[share title=”Jaa facebookissa” facebook=”true” ]
Eteläisellä naapurimaallamme oli osasto, johon oli kerätty eri valmistajien veneitä ja sieltä löysimme tämän superkauniin työjuhdan! Jos siis tarvitsisin työveneen saaristoon, niin voisin huristella tällä menemään. Kopin edessä oli vielä kelpo nukkumapaikka.
Aluventurella oli myös vähän pienempi kalastusvene, jossa oli pressukoppi. Hyvän näköinen sekin.
Aluventure vastasi myös tyylikkäimmästä veneen mallin kirjaamisesta veneen runkoon.
XO Explorer oli ensiesittelyssä Düsseldorfissa. Tässä olikin sellaiset penkit kuskille & kaverille, että oksat pois. Jonkin verran saa notkua ennen kuin jouset osuvat pohjaan… Ja miltä se näytti ulkoapäin? Joutuu menemään Vene-messuille katsomaan, sillä minulla ei valo riittänyt kuviin rungosta. Vene oli vähän pimeässä paikassa. Jaakon maireasta hymystä voi kuitenkin päätellä jotain!
Ruotsalainen Marell oli kaunis tuttavuus! Ja täytyy sanoa, että kuskin paikkaan oli ainakin panostettu.
Kartturit joutuvat istumaan vähän taaempana, mutta se ei haittaa. Veneestä oli aika hyvät näkymät ulos ihan joka paikasta!
Yllätykseksemme löysimme satamia esittelevästä hallista yhden alumiinipaatin lisää! Tämä on saksalaisten suunnittelema ja tehty Venäjällä. Ihan vimpan päälle viimeisteltyä jälkeä se ei ollut, mikä näkyi myös hinnassa.
Sisältä vene oli kyllä aika askeettinen.
Pitkästä aikaa kävimme Buster Cabinin sisällä. Ja kappas vaan. Siinä näyttäisi olevan pieni alumiinivene, jonka takapenkin saa kuin saakin sängyksi. Tätä piti ihan testata. Vielä kun vaihtaisi kuskin ja kartturin penkit paremmiksi, niin tässähän ollaan lähellä sitä toivevenettä! Mutta. Jos jostain voi vähän narista, niin tuo tuulilasi voisi olla vähän 
Onhan se kyllä kaunis!
Sekä kuskilla että kartturilla on hyvät penkit.
Ja kattoluukku aukeaa isoksi napin painalluksella!
Finnmasterin T7:n kävimme katsomassa pari kertaa. Siinä on kyllä todella hyvä retkeilypotentiaali! Hytin ovi on tyylikäs kuin mikä ja muutenkin tilaa on. Voisin kuvitella tämän saaristoon heinäkuussa!
T7:n ratissa.
Pilot7 Weekendiä olen kuolannut jo jonkin aikaa. Silloin kun löysin sen, olin varma, että se olisi meille täydellinen vene. No, alumiini puuttuu, mutta muuten se olisi kyllä aika näppärä retkeilyvene!
Onnittelut! Bella 620 Cabin valittiin vuoden moottoriveneeksi kokoluokassaan!
Targan 32 -versiossa oli nostettu keulan hytin korkeutta. Ero aikaisempaan oli aikamoinen, tilaa ja tilan tuntua oli enemmän. Tsekkasimme myös 46:n. Siellä voisi todellakin asua!
Kävimme katsomassa Sargon pienemmät veneet. Tätä 36:sta ihailimme vain ulkoa, tyylikäs!
Superjahtihallin isoin vene oli vasemmalla näkyvä 36 metrinen Princess. Kuvakulma ei tee oikeutta veneiden koolle, mutta sanotaan nyt näin, että isoja olivat!
Pääsääntöisesti en oikein pidä näiden isojen jahtien ulkonäöstä, ne ovat jotenkin aivan kummallisia. Oma suosikkini siinä hallissa oli tämä harmaa, hieman maltillisemman kokoinen jahti. (Pysyykö tuolla ankkurilla tosiaan paikallaan?) Veneen edustalla oli juuri alkamassa musiikkiesitys, jossa kuvan herrasmies esitti balladeja. Sellaista on elämä merellä!
Tämä vene oli aikamoinen yleisömagneetti ja jo myytykin. Veneeseen oli istutettu Audin ohjaamo!
No mikäs moottori tämän veneen perästä löytyy, kun sitä niin esitellään? Kävimme tietenkin katsomassa ja…
Mikäs se sieltä kurkistaakaan! 😀
Kuulkaas kotirannan joutsenet… Mitenkähän nokka pistettäisiin, jos tulisin tällä polkuveneellä moikkaamaan reviiritaisteluiden aikaan!
Haluat suppailla, mutta ei ehkä huvita meloa, ainakaan vastatuuleen? Ei hätää. Tässä supissa oli aurinkopaneelit ja sähkömoottori avustamaan etenemistä!
Olemme edelleen hallissa. Melontapuolelle oli rakennettu pieni järvi ja aluetta kiertävä joki, jossa sai kokeilla melomista. Tämä oli selvästi lasten ehdoton suosikki!
Jaakon ja isän schnitzel-annokset maksoivat 25 euroa kipaleelta. Mukana leivitetty leike, ranskiksia ja keitettyjä kasviksiä. Minulla salaatti. Siinä tosiaan oli salaattia kerrakseen! Muutama mozzarella ja kirsikkatomaatti, loput sitten vihreää. Hehe, Suomessa on kyllä salaatinsyöjän hemmottelut! Huomasimme seuraavana päivänä Bistrot, joissa oli paljon parempi ja edullisempi ruoka.
Aah! Beachsport-hallissa oli myös rantabaari… Herkulliset piña coladat.
Hetkinen! Tarkkasilmäiset huomaavat, että juoma on jo vaihtunut. Kookosherkku meni kyllä niin ensijanoon, että pakko oli ottaa vielä mojitokin ja sitten pohdittiin mitä seuraavaksi mennään katsomaan.
Varustepuolelta kuitenkin aloitettiin. Isä harkitsee keulapotkurin asentamista Bavariaan. Luksusmalli olisi tässä…
…mutta hintalappu ohjaa tyytymään vähemmän luksukseen. Ostaminen jäi vielä, mutta harkintaan meni.
Spinnusukka sai hyväksyvää mutinaa arviointiraadilta.
Kaikenlaisia taitettavia sähköpyöriä oli messuilla tänä vuonna paljon viime vuotta enemmän. Tämä malli oli aika räyhäkkään näköinen.
Tämä valkoinen pyörä taas oli hinta-laatusuhteeltaan aika ässä. Hintaa sillä oli ulkomuistista noin 800e.
Aurinkokennoja näkyi monelta eri valmistajalta. Minulle uutta oli kaiteisiin laitettava aurinkokennolevy. Mietin vähän miten hyvin valo oikeasti osuu näihin vai heijastuuko se merestä?
Haluatko jotain veneen seinälle? Erilaisia säilytysratkaisuja oli kaksi isoa seinällistä yhdellä esittelijällä.
Hmm… Tämä voisi toimia…!
Tämä ei ehkä toimi veneessä (ellei ole tosiaan storbåt-sarjaa), mutta omaan pihaan voisin tällaisen laiskan linnan ottaa!
Rekuille tuliaiset? Tosiaan tyylikkäät pedit, mutta kun yhdistetään veneily ja lemmikit, niin tuo hinta tuppaa nousemaan. Pedit maksoivat noin 140e. Koirat saavat nyt tyytyä taimilaatikoista tehtyihin sänkyihinsä!
Rekisteröitymisestä kertovat rannekkeet saatiin ranteeseen.
Ensimmäisen kohteen kohdalla kuvaajalla kävi pikku moka. Unohdin kuvata veneen rungon. Niinpä täytyy keskittyä katsomaan sisätiloja…
Jaakko ja isä tsekkailemassa kantta. Sinne mahtui kyllä tepastelemaan.
Ja sisällä mahtui istumaan. Tuomio oli, että täällähän voisi asua! Harmi vain, että paatin hinta oli muutama meidän tuleva talo, joten taidamme pysyä mantereella.
Tiskikone sai mairean hymyn aikaan ja asetti standardin. Jokaisesta keittiöstä tsekattiin tämän jälkeen tiskikone. Ei varmaan tarvitse sanoa, että vihaamme molemmat tiskaamista. Niin paljon, että kun saimme saareen vedet, niin tiskikone taidettiin kytkeä ennen vesivessaa!
Siinähän se!
C45 Ambitionin takaosa on tyhjä kamasta ja siinä ei ole myöskään paikkaa jollalle. Sen sijaan keskellä takana avautuu luukku isompaan säilytystilaan. Pöytää ei ollut paikallaan ja se tekikin veneen takaosasta ihan mahtavan liikkua. Mutta syödäkin pitää, joten jonkinlainen pöytäratkaisu pitäisi olla.
Vaalea pintamateriaali jakoi mielipiteet. Minä ja Jaakko pidimme vaaleasta, isä perinteisemmästä. Mutta siinä isä on kyllä oikeassa, että materiaalin pinta on muovisen tuntuinen ja näköinen. Ero on melkoinen, kun katsoo vaikkapa X:ien pintoja.
Keittiöstä löytyi pieni tiskikone ja viimeistään silloin Jaakko oli myyty.
Monissa veneissä näkyi ratkaisu, jossa keulapunkan molemmilla sivuilla on avointa tilaa samaan tapaan kuin parisängyissä keikkumattomissa kodeissa. Osassa avoin tila jatkui paljon tätä pidemmälle. Tuota, onkohan näillä veneillä tarkoitus ollenkaan nukkua purjehtiessa?
Parannusta nykyiseen 42:een. Kölin pultit olivat aika paljon massiivisempia. Myös koko lattian toimiminen säilytystarkoituksiin oli mietitty paljon aikaisempaa paremmin.
Toisessa mallissa oli kahteen osaan taittuva pöytä. Jäi vähän epäselväksi, että pidimmekö siitä vai ei. Joka tapauksessa iso säilytyslaatikko löytyi sitloodasta. En ole photaroinut isää pieneksi, vaan laatikko oli tosiaan aika syvä!
Monessa samankokoisessa veneessä oli todella hyvä keulaboxi säilytystilaa. Useimpiin niistä pääsi tikkailla sisään ja tätä uudistusta tervehtii kyllä ilolla, sillä tuonne mahtuu mukava setti purjeita ja fendereitä.
Päästäkää minut lämpöön! Pina colada vain tuohon patjan juomatelineelle, kiitos!
Onnea on unelmointi! Siitä tulee hyvälle tuulelle!
Jeanneaussa mielenkiintoinen yksityiskohta. Ruorilta pääsee kulkemaan esteettä suoraan keulaan. Ei tarvinnut kömpiä penkkien yli.
Takahyttien ikkunat oli lisätty moniin veneisiin. Jeanneaussa ikkuna on iso ja siitä ja se tuo taatusti mukavasti valoa.
Hieman toisenlainen leiska. Portaiden jälkeen vasemmalla oli kahden hengen sohva ja navigointipöytä. Hyväntuntuinen ratkaisu!
Keittiöiden sijoitukset olivat veneissä aika perinteiset. Dufour oli kääntänyt keittiön paikan keulapiikin eteen. Ihan täysiä pisteitä ratkaisu ei saanut toteutukseltaan, mutta vähän paremmin mietittynä ihan toimiva vaihtoehto ja tekee kabiinista avaran.
Aurinkopatjat voi levittää näinkin. Esimerkki Jeanneausta.
Vaaleita pintoja näkyi monessa veneessä. Beneteaussa tykkäsin keulakabiinin seinän vaakaan tehdystä pinnasta.
Beneteaun portaat alas saliin ovat omaa luokkaansa. Ne vievät paljon tilaa, mutta loivia rappusia on todella helppo ja tukeva laskeutua.
Ettei täällä vaan taas unelmoitaisi? Tällä kertaa Beneteaun kantta vasten. Keulan säilytystila oli huikean kokoinen myös tässä veneessä.
Lähes kaikissa katsomissamme veneissä luukut nousivat paikalleen lattiasta. Jossakin jopa sivuilta. Tästä pidän niin paljon, sillä luukkujen hakeminen milloin mistäkin sängystä on rasittavaa. (Kyllä, niille on meidänkin veneessä oma paikka, sitä pitäisi vain käyttää…!)
Salonan runko oli minun mielestä aika nätti. Värillinen teippauskin oli osunut kohdilleen.
Veneen sisällä keulapunkan pariovi loi avaraa tunnelmaa.
Isä esittelee Jaakolle Baltic Yachtsin Pink Giniä, jossa hän oli päässyt käymään sisällä. Jaakon ilme on ehkä vähän kateellinen…!
Veneen lisäksi meille esiteltiin charter-mahdollisuuksia Kreikassa ja Espanjassa. Se voisi olla mielenkiintoinen sporttiloma ja minulle enemmän cruising-purjehtijana olisi tässä himppasen opeteltavaa.
Sisältä Pogo on siisti, avara ja oikeastaan todella toimivan näköinen.
Entäs takakajuutat. Tässä olisi niin helppo nukkua aallokossa! Oikeasti pysyisi paikallaan, eikä tarvitsisi mennä mykkyrään johonkin nurkkaan, että pysyisi yhtään paikallaan.
Kävimme ensin Allures 45.9:ssä, jossa venettä esitteli meille asiansa osaava ruotsalainen myyjä.
Keulaboksista näki hyvin veneen rakenteen. Kysyimme onko alumiini 5 millistä. ”Nej, där fins 10 mm!” Jaha, no ei ihan pikkujääriitteestä piittaa tämä paatti.
Tällaisia olen nähnyt vain leffoissa. Karttapöytä oli tosiaan nimensä mukaisesti karttapöytä.
Sekä Allureksessa ja Garciassa oli toinen takahytti korvattu tarvikeosastolla. Pöydälle pystyi laittamaan patjat ja veikkaanpa, että myrskypunkkakiinnitykset löytyvät.
Taatusti omanlainen ratkaisu. Keulapunkassa oli käsienpesuallas hytin puolella.
Keulapiikin sänky näytti aluksi erikoiselta. Mutta sitten tajusimme, että sängyt liikkuvat joko yhteen, erikseen, toiselle laidalle… Aika mielenkiintoinen ajatus!
Garcia-venettä on rakennettu käyttäen hyväksi Jimmy Cornelin purhehdusosaamista. Se on tarkoitettu purjehtimaan sekä kylmässä että tropiikissa.
Garcian hytissä on kunnon porrastus ja hytin keskiosa on korotettu. Sieltä todella näkee ulos.
Tarvittaessa venettä voi ajaa sisältä.
Uloskin on tehty suojaisa paikka. Tällaista olisi kaivannut pari kertaa Atlantillakin (vaikka meille osuikin mukavat kelit). Vaikka kuinka oli bimini suojaamassa, niin tutkakartta sijaitsi veneen takana ruorien vieressä. Eikä ne biminin ikkunat enää olleet ihan kovinkaan hehkeässä tähystyskunnossa.
Garciassa on jykevät ovet. Esittelijä kutsui niitä sukellusveneen oviksi ja olihan ne tukevat. Lukko oli myös kunnollinen, eikä samanlainen heppoinen päiväkirjakapistus kuin monissa muissa veneissä.
Keskelle pitäisi osua! Lauantaina pääsin ensi kertaa ajamaan veneen trailerille. Sinne solahti koirien valvovan silmän alla!
Paatti kunnolla kiinni. Meillä on yhtä ja toista sattunut, mutta sitä en tosiaan haluaisi nähdä, kun vene tipahtaisi motarille!
Tätä lohkeamaa en ollut aiemmin huomannut vaikka Jaakko on sen tainnut jopa näyttääkin. Miten taitavasti kuuluu ajaa, että saa ajettua tuon kohdan karille? Hehe, taitaa olla kiven sinkouma, vaikka potkurissa ei ole jälkeäkään.
Perässä tulee paatti! Haettiin huoltsikalta aamupalat ja suuntana Tampere.
Perillä Yamaha Centerin edustalla. Odottelimme hetken Lassea, joka ystävällisesti suostui ottamaan veneen vastaan pyhäpäivänä. Eipä tiennyt mihin lupautui…
Perusajatus on, että kärry nostetaan trukilla ylöspäin ja vinssistä vapautetaan venettä sen verran, että paatti rullaa nätisti alaspäin, jolloin sen takaosan alle laitetaan pyörillä kulkeva teline. Perusajatus on siis näin.
Viimeinen tarkistus, jäikö vielä jotain… Nähdään noin kolmen kuukauden päästä Husky! Tai jos säät jatkuu näin leutoina, niin kuka tietää vaikka vielä aikaisemmin.
Paatteja löytyi pitkät rivit, moneen eri tarpeeseen!
Meidän eka vene! No, tässä aika paljon uudempana versiona, mutta kyllä minulla sydän sykähtää TG:lle. Etenkin 6.9x:lle!
Sillä aikaa kun minä tein yleiskatsausta, oli Jaakko kadonnut. Hänet löysi tietenkin isoimman veneen luota. Pilot 8 veti Jaakkoa puoleensa kuin liima.
Pilot 8:ssa piti ihan käydä sisällä. Onhan se erittäin asuttava, pakko myöntää. Minun mielestäni aivan liian iso vene meille nykyiseen käyttöön. Mutta homman nimi onkin kuulemma se, että ihmisellä pitäisi olla useita veneitä. Elikkä yhteysveneet on ihan erikseen kuin tällaiset retkiveneet. Selvä sitten!
Yamarin Cross 64 BR sai hyväksyviä nyökkäyksiä, mutta emme ehtineet käydä kyydissä katsomassa tarkemmin.
