Kävely lumisilla jäillä näyttää nyt houkuttelevan kauniilta. Mutta tiedätkö mitä on lumen alla? Me tiesimme ja kävimme silti ihan varman päälle koittamassa, että onko kovan kannen alla tosiaan vettä ja sohjoa. Eikä millään lapiolla ole tapana koittaa, vaan samantien mönkijällä.
Kaivuuhommia
Jaakko lähti jo jäälle mönkkärin kanssa, kun minä vaihdoin lämpimämpiä vaatteita päälle. Kurkkasin ikkunasta ja näin, että Jaakko oli pysähtynyt. Ja että mönkijän takavalot olivat aivan vinossa. Jaaha, no siinä ei kauaa kestänyt, että mönkijä jäi jumiin. Lähdin lapion kanssa avuksi.
Siellä lepää!
Ehkei kuvista ihan välity, mutta mönkkärin vasen laita oli aivan tarpeeksi syvällä sohjossa. Lisäksi auran rakenteet olivat tukevasti sohjossa kiinni. Ei liikkunut sitten mihinkään. (Ps. huomaathan aikaisemmin kertomani akkuvirityksen? Eikö näytäkin fiksulta!)
Kaivoimme mönkijän alta pois jäätä ja sohjoa, mutta niin vain suttasivat pyörät tyhjää kerta toisensa jälkeen. Jaakko sai hyvän ajatuksen. Hän haki rautakangen ja kelasimme mönkijän vinssin ulos. Porasimme jäähän reikää rautakangelle ja kiinnitimme vinssin siihen. Jaakko piti rautakangesta kiinni ja minä vedin vinssillä ja ajoin mönkkärin hiljalleen reiästä ylös. Saimme mönkijän nätisti muutaman laudan päälle hangen puolelle. Jes!
Sohjoa riittää…
Pakkohan se oli testata, että kuinka paljon jään päällä oli vettä. Ja olihan sitä!
Miksi, oi miksi piti mennä jäälle?
Olemme tarponeet töihin ja kotiin parhaimmillaan puoleen sääreen asti ylettäneessä vesisohjossa, jonka päällä on ollut vielä tuoretta puuterilunta. Tämä on meille vähän huono juttu, sillä tarvitsisimme jäätien betonikuorman ja puhallusvillakoneen tuomiseksi saareen. Mönkkäri ei ole enää hetkeen pystynyt tekemään mitään lumikuormalle, sillä se jää pohjasta kiinni. Nyt lumikansi oli vahvistunut useamman päivän ajan ja me päätimme testata mitä tapahtuu, jos ajamme mönkijän jäälle. Se pitäisi kuitenkin saada mantereen puolelle huoltoon, joka oli jo siirtynyt huonojen kelien vuoksi.
Tiesimme kyllä, että siellä on sohjoa kannen alla ja että todennäköisesti teemme lapiohommia. Mutta kertalapiointi & vinssaus riitti! Jaakko kaasutteli loppumatkan mantereelle ilman isompia ongelmia.
Jäätäkin meillä on vielä hyvänlaisesti kaiken tämän sohjon alla. Mutta taitaa tuolta jäältä löytyä sellaisiakin paikkoja, joissa meri kuluttaa jäätä alhaaltapäin ja lumimassa taas suojaa niin paljon, että jäätymistä ei tapahdu lisää. Pitkät jääretket outoihin paikkoihin ei tällä hetkellä innosta, sillä ei ole hajuakaan jos jossakin kohdassa onkin vähän virtaa ja lumikuoren alla ei ole jäätä nimeksikään.
Eli turvallisesti siellä jäillä! Me saimme mönkijän maihin ja vihdoin päästään akkuvirityksestä eroon ja korjataan pari muutakin juttua. Katsotaan sitten mitä haasteita viikonlopun säät meille tuo!
[line]
SEURAA SAARIELÄMÄÄ:
[share title=”Jaa facebookissa” facebook=”true” ]
